Nordean Olli Kärkkäinen toivoo parempia mittareita palvelujen arvolle
Lapsiperheiden palvelut saattavat joutua leikkausten kohteeksi yllättävästä syystä: lapsien varhaisvuosien palveluiden arvoa on vaikea mitata, eikä palveluita siksi välttämättä huomioida politiikan tavoitemittareissa. Näin sanoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen, joka on myös Lapsistrategiaa valmistelevan ohjausryhmän jäsen.
- Esimerkiksi lapsiperheköyhyyttä mitataan tuloilla. Riskinä on, että pelkkiin tuloihin perustuva mittari ajaa talouspolitiikan siihen, että leikkaamme palveluita. Emme näe palveluiden arvoa, vaikka ne voivat lapsiperheen hyvinvoinnille olla paljon tärkeämpiä kuin tulot, sanoo Kärkkäinen.
Kärkkäinen sanoo, että matalan kynnyksen perhepalvelut, kuten kotiapu, voivat olla kustannuksiltaan pieniä, mutta vaikuttavuudeltaan pitkällä aikavälillä suuria. Jos niiden arvoa ei osoiteta, poliitikot voivat luulla niitä verrattain harmittomiksi leikkausten kohteiksi.
Palveluiden arvon ymmärtäminen on tärkeää, koska rahat vähenevät syntyvyyden laskun ja ikärakenteen muutoksen vuoksi. On mietittävä, millä toimilla saadaan suurin vaikutus lapsiperheiden hyvinvointiin.
- Strategiassa ei pidä lähteä yksittäisistä toimista. Paljon tärkeämpää olisi arvioida mittareita, joilla arvioidaan kaikkia päätöksiä, hän sanoo.
Lapsistrategiaan pitää luoda kriteerit ja tavat mitata onnistumista.
Jos lapsiperheiden palveluihin kohdistuvat leikkaukset eivät ole pahuutta vaan tietämättömyyttä, ratkaisu on olemassa: tarvitaan pitkän aikavälin tutkimuksia, joissa seurataan miten erilaiset julkisen vallan toimet vaikuttavat ihmisiin. Tutkimustietoa on jo jonkin verran, mutta sen oppeja pitäisi koota yhteen ja saattaa päätöksentekijöiden käyttöön. Lapsistrategiassa voitaisiin ehdottaa esimerkiksi hyvinvoinnille täsmällisiä kriteereitä, mittareita ja seurantamekanismeja.
- Lapsistrategiaan pitää luoda kriteerit ja tavat mitata onnistumista. Muuten riski on, että lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen jää toiveeksi, jolla ei ole vaikutusta päätöksentekoon, Kärkkäinen sanoo.
Tutkimustiedon käyttöä pitäisi strategiassa muutenkin kannustaa, jotta palvelut voidaan kohdistaa paremmin. Esimerkiksi THL ja Me-säätiö ovat haravoineet valtavasta ns. big data -aineistomassasta syrjäytymistä ennustavia tekijöitä, joiden avulla ongelmia voidaan ennaltaehkäistä.
- Tietoa kerätään jo, mutta se pitää saada liikkumaan paremmin, jotta kaikki datamassa saadaan käyttöön. Jos pystymme auttamaan jo varhaisessa vaiheessa niitä, jotka tarvitsevat lisätukea, on apu kaikkein tehokkainta. Se, mikä lyhyellä aikavälillä vaikuttaa kalliilta, onkin pidemmällä aikavälillä hyvin edullisen tapa ehkäistä ongelmia.
Kärkkäinen on kolmen lapsen isä. Työ on vaativaa ja lapset pieniä, 8-, 7-, ja 1-vuotiaita. Seuraava vanhempainvapaa on taas tulossa. Vapaat on hänelle ollut luonteva pitää, koska hänen työpaikoillaan isien perhevapaat ovat olleet normi ja niihin on suhtauduttu myönteisesti.
Isien perhevapaissa vähintään yhtä suuri merkitys kuin julkisen vallan ratkaisuilla, voi olla esimerkki omalla työpaikalla.
- Isien perhevapaissa vähintään yhtä suuri merkitys kuin tuilla ja muilla julkisen vallan ratkaisuilla, voi olla esimerkki omalla työpaikalla. Jos työpaikalla on esimerkiksi miesjohtaja, joka pitää keskimääräistä pidemmän perhevapaan, se antaa esimerkin, joka helpottaa muita pitämään pidempiä isyysvapaita, Kärkkäinen sanoo.
***
Jos saisin päättää…
Sarjassa ohjausryhmän jäsenet kertovat, minkä yhden asian he nostaisivat Lapsistrategiaan.
