Luodaan edellytykset lasten ja nuorten mielenterveydelle

Tiedämme, että vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi yhä paremmin, kuitenkin noin 10% lapsista ja noin 20% nuorista kokee mielenterveyden ongelmia, jotka haittaavat heidän elämäänsä. Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoa tarvitsee yhä useampi, ja hoidon tarve on kasvava. Mistä tämä kertoo?

Kun sosiaali- ja terveydenhuollossa katsomme näiden lasten ja nuorten elämänkulkua, löytyy monilla jo leikki-iästä tapahtumia tai vaikeuksia, joihin näin jälkikäteen katsoen olisi pitänyt silloin puuttua lasta ja perhettä tukien, ja ehkä yritettiinkin, mutta tuloksetta.

Pulmien ilmetessä hoidamme usein vain lapsia, vaikka juurisyyt ovat aikuisten ongelmissa.

On siis aivan oikein pyrkiä siirtämään painopistettä varhaisempaan ajankohtaan, mutta minkälaisin toimenpitein: ainakin vanhempien parisuhdetta, vanhemmuutta ja perheyhteyttä vahvistavin toimin – jo raskausajasta lähtien. Lasten, nuorten ja perheiden palveluista pitää olla sujuva yhteys vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluihin, koska vanhempien ja lähiaikuisten voimavaroissa ja suhteissa on lapsen koti. Pulmien ilmetessä hoidamme usein vain lapsia, vaikka juurisyyt ovat aikuisten ongelmissa.

Lasten ja nuorten vastauksista Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyyn (2017) voimme nähdä, mitkä ovat lasten ja nuorten elämässä keskeiset hyvinvoinnin haasteet: yhteisöön kiinnittyminen, mielen hyvinvointi ja perheen vuorovaikutussuhteet.

Terveyttä ja hyvinvointia eivät enää ensisijaisesti horjuta lääketieteelliset sairaudet vaan elämänhallinnan ongelmat.

Terveyttä ja hyvinvointia eivät enää ensisijaisesti horjuta lääketieteelliset sairaudet, vaan ennen kaikkea elämänhallinnan ongelmat, jotka nykyisellään muodostavat kansanterveytemme suurimman uhan.

Ratkaisuun tarvitaankin uusia ja monialaisia toimintatapoja kaikkien lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivien kesken. Tarvitaan yhteistä tekemistä, osallistumista, kuulumista ja ammattilaisille toimintamahdollisuuksia ja vaikuttavia menetelmiä lähellä lasten, nuorten ja perheiden arkea. Yleisesti välittämistä toisistamme.

Onneksi näihin haasteisiin pyritään löytämään ratkaisuja mm. hallituksen LAPE-kärkihankkeessa (Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma) ja mielenkiintoisessa uudessa SIB-rahoitusmallissa (Social Impact Bond). Tärkeää on, että hankkeiden tulokset ankkuroituvat pysyviin rakenteisiin ja jatkuvaan asiakkaan tai potilaan tarpeista lähtevään toimintaan. Näin hyöty koituu lapsille, nuorille ja perheille – ajoissa ja oikea-aikaisesti.

Meidän tulee kuitenkin huolehtia tasapainosta ja varmistaa tällä hetkellä apua tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden sujuva hoito varhaiskasvatuksesta ja perusterveydenhuollosta lähtien erityistasolle asti samalla, kun vahvistamme terveyttä edistävää ja ongelmia ehkäisevää yhteistä toimintaa.

• THL Kouluterveyskysely 2017
• LAPE Hallituksen kärkihanke
• SIB-hanke

Pirjo Pennanen, Vantaan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ylilääkäri

***  

Tässä sarjassa esittelemme tekoja ja näkemyksiä lapsiystävällisemmän Suomen puolesta. Kaikki esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan/haastateltavan omia.