Virkamiesvalmistelussa tehdyt valinnanvapausmallin alustavat luonnokset julkaistiin alueuudistus.fi-sivustolla

sosiaali- ja terveysministeriö

10.10.2016 16.38

Uutinen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta valmisteleva projektiryhmä käsitteli 10. lokakuuta kokouksessaan alustavia virkamiesehdotuksia asiakkaan valinnanvapausmallista. Ehdotukset julkaistiin kokouksen jälkeen alueuudistus.fi -verkkopalvelussa. Ehdotukset ovat alustavia luonnoksia, eivätkä ne ole olleet poliittisessa käsittelyssä.

Ehdotukset on laadittu valinnanvapauden ja monikanavarahoituksen purkamisen valmisteluryhmässä. Ehdotuksissa on vielä useita jatkovalmistelua edellyttäviä kohtia. Mallista on tehtävä myös vaikutusarviointi ja arvio perustuslain näkökulmasta. Ehdotuksesta vastaavat tässä vaiheessa valmisteluryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Outi Antila esittelijänä ja sote-uudistuksen projektinjohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti ratkaisuehdotuksen tekijänä.

Ehdotukset vastaavat hallituksen 29.6.2016 linjauksia. Hallituksen linjausten mukaisesti valinnanvapausmallissa otetaan huomioon asiakkaiden erilaiset palvelutarpeet. Asiakas voisi valita suoraan tiettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajan. Lisäksi asiakas voisi saada palvelutarpeen arvioinnin jälkeen asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin ja valita palveluntuottajan.

Valmisteluryhmä ehdottaa asiakkaan valinnanvapauden huomattavaa laajentamista kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2019 parannettaisiin perustason hoitoon pääsyä asiakkaan suoraan valittavilla palveluilla.

Asiakas voisi valita sote-omatiimin

Asiakas voisi valita suoraan palveluntuottajan, omatiimin, joka tarjoaa kertaluonteista tai toistuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvontaa, ohjausta ja vastaanottopalveluita. Sote-omatiimin palveluilla vastataan ihmisten hyvinvointia ja terveyttä koskeviin kysymyksiin, toteutetaan ennaltaehkäisyä, tutkitaan ja hoidetaan yleisiä oireita, äkillisiä sairauksia ja pitkäaikaisia terveysongelmia sekä annetaan sosiaalihuollon, sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen neuvontaa ja ohjausta. Asiakas voi valita myös suun terveydenhuollon palveluntuottajan.

Ensimmäisessä vaiheessa otettaisiin lisäksi käyttöön asiakasseteli, jolla parannetaan säännöllisten kotiin annettavien palvelujen saatavuutta. Tietyille laajemmin palveluita tarvitseville otettaisiin käyttöön henkilökohtainen budjetti.

Toisessa vaiheessa valinnanvapauden palveluvalikoima laajenisi. Tällöin mahdollisesti voitaisiin perustaa laajan palveluvalikoiman sosiaali- ja terveyskeskuksia. Tällä hallituskaudella säädettäisiin erikseen laki, jolla annettaisiin maakunnalle oikeus valtuuttaa suoran valinnan palveluntuottaja tekemään hallinnollisia päätöksiä palvelujen antamisesta sekä myöntämään asiakkaalle asiakassetelin.

Vaiheistaminen varmistaisi pienten tuottajien pääsyn markkinoille

Valinnanvapauden vaiheistamisen tarkoituksena olisi se, että maakunnan vastuu palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta toteutuu hallitusti. Vaiheistamisella myös ehkäistäisiin palvelujen keskittymistä suurille julkisille tai yksityisille palveluntuottajille. Tämä varmistaisi sen, että myös pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät markkinoille tarjoamaan palveluja.

Valinnanvapauden piirissä olevia palveluja voisivat tarjota maakunnan palvelulaitoksen yhtiö, yksityinen palveluntuottaja tai kolmannen sektorin toimija. Maakunnan palvelulaitos on itse palveluntuottaja valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa vain silloin, jos palveluja ei muuten ole saatavilla.

Maakunnan palvelulaitos tuottaisi palveluja, jotka eivät ole asiakkaiden suoran valinnan piirissä. Näitä palveluja ovat esimerkiksi koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sekä laaja ympärivuorokautinen päivystys ja monet erityistason palvelut samoin kuin sosiaalihuollon viranomaispäätökset. Asiakas valitsisi maakunnan palvelulaitoksen toimiyksikön, joka antaa nämä palvelut. Asiakas voi valita esimerkiksi sairaalan, jossa leikkaus tehdään.

Maakunta järjestäjänä vastaisi viime kädessä siitä, että palvelut on integroitu asiakaskeskeisiksi palvelu- ja hoitoketjuiksi. Maakunnan palvelulaitos vastaisi tuottamiensa palvelujen integroimisesta eli yhteensovittamisesta muiden palveluntuottajien kanssa. Myös palveluntuottajilla olisi vastuu palvelujensa integraatiosta muiden tuottajien kanssa.

Lailla säädettäisiin, missä palveluissa maakunnan olisi otettava asiakasseteli käyttöön. Lisäksi maakunta voisi ottaa asiakassetelin käyttöön muissakin määrittelemissään sosiaali- ja terveyspalveluissa. Henkilökohtainen budjetti taas olisi rahasumma, joka olisi tarkoitettu henkilön palvelujen ja tuen yksilölliseen järjestämiseen. Sitä voitaisiin käyttää esimerkiksi vammaispalveluissa.

Valmisteluryhmä ehdottaa, että omatiimien palveluntuottajat saisivat kiinteän korvauksen, joka perustuisi listautuneiden asiakkaiden määrään ja tarvittaessa asiakkaan hyvinvointiriskiin. Korvausta täydennettäisiin hoidon ja palvelun onnistuneisuuden perusteella maksettavilla kannustimilla ja heikkoihin tuloksiin liittyvillä sanktioilla. Joissakin palveluissa voitaisiin käyttää myös osittain suoriteperusteisia korvauksia.

Liitteet:

Lisätietoja:

puheenjohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, STM ja VM p. 0295 163012

alueuudistus-arkisto sote-uudistus verkkouutiset