Työryhmä: tupakka- ja nikotiinipolitiikkaa kehittämällä Suomi savuttomaksi
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esittää tiekarttaa, jonka toimia järjestelmällisesti toteuttamalla tupakka- ja muiden nikotiinituotteiden käyttö Suomessa loppuisi vuoteen 2030 mennessä. Tällöin niitä käyttäisi päivittäin alle 5 prosenttia aikuisväestöstä. Tämän tupakkalakiin kirjatun tavoitteen saavuttamiseksi pitäisi jokaisella hallituskaudella seurata ja arvioida tupakkapolitiikkaa sekä kehittää uusia toimenpiteitä.
Työryhmä luovutti mietintönsä perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle Maailman tupakattomana päivänä 31. toukokuuta.
- Pidän kiinnostavana esimerkiksi työryhmän ehdotusta tehostaa tupakkatuotteiden, kuten nuuskan, käytön ehkäisyä nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan parissa. Myös työpaikkojen ja työterveyshuollon roolin vahvistaminen tupakoinnin lopettamisen tukena on tärkeä avaus, ministeri Saarikko sanoo.
Työryhmä esittää muutoksia muun muassa lainsäädäntöön ja verotukseen, savuttomien ympäristöjen laajentamiseen, tukea tupakoinnin lopettamiseen, ikärajojen nostamista, laajennettuja tupakointikieltoja, matkustajatuonnin rajoituksia sekä tehokkaampaa ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön seurantaa. Työryhmä esittää, että nämä toimenpiteet toteutetaan seuraavan vaalikauden alussa.
Työryhmän puheenjohtaja Ilkka Oksala toteaa, että tupakoinnin loppuminen vuoteen 2030 mennessä ei onnistu ilman todella vaikuttavia uusia toimia.
- Tärkeää on myös estää tupakoinnin korvautuminen nuuskalla tai muilla uusilla tupakkatuotteilla, joita markkinoille tulee koko ajan lisää. On muistettava, että myös nämä tuotteet ovat erittäin vaarallisia terveydelle, Oksala muistuttaa.
Yhdenmukaiset pakkaukset käyttöön
Työryhmä ehdottaa otettavaksi käyttöön yhdenmukaisia tuotteita ja pakkauksia (ns. plain packaging) koskevan säätelyn. Yhdenmukaisuus koskisi siis tuotteita, tupakkatuotteiden pakkauksia nikotiininesteitä ja täyttösäiliöiltä. Tällä vähennettäisiin mahdollisuuksia käyttää kyseisiä tuot-teita ja/tai niiden vähittäismyyntipakkauksia terveydelle haitallisten tuotteiden markkinoinnin välineinä.
Verotusta voitaisiin nostaa samaan tahtiin kuin tällä hallituskaudella
Työryhmä esittää, että tupakkaveron korotuksia jatkettaisiin seuraavilla vaalikausilla vähintään samantasoisesti kuin tällä vaalikaudella. Keskihintaisen savukeaskin hinnan arvioidaan nousevan noin 2,50 euroa vuosien 2016–2019 veronkorotusten seurauksena. Veronkorotusten toteuduttua vuonna 2020 keskimääräisen savukeaskin hinta olisi noin 8,20 euroa, josta veron osuus olisi 5,60 euroa.
Työryhmä ehdottaa lisäksi, että tupakkalain alaisten tupakkaa sisältämättömien nikotiinituotteiden verotusmahdollisuudet selvitettäisiin.
Tupakkatuotteiden myynnin ikäraja 20 vuoteen
Työryhmä esittää tupakkalakia muutettavaksi niin, että tupakkatuotteita, nikotiininesteitä ja niko-tiinia sisältäviä tupakan vastikkeita ei saisi myydä tai muutoin luovuttaa eikä välittää alle 20-vuotiaalle. Samaa ikärajaa ehdotetaan myös tuotteiden maahantuontiin ja hallussapitoon.
Lisää savuttomia alueita
Työryhmä lisäisi tupakointikieltoja ja muiden tupakkatuotteiden käytön kieltoja tiloissa, joissa on alaikäisiä, kuten leikkipuistot ja uimarannat. Tupakointikiellot kattaisivat jatkossa myös joukkoliikennepysäkit, asemalaiturit ja taksitolpat. Lisäksi työryhmä suosittelee julkisia toimijoita, kuten kuntia, suojelemaan ihmisiä tupakansavulle altistumiselta rajoittamalla tupakointia esimerkiksi toreilla.
Asunto-osakeyhtiölakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tupakointikiellosta parvekkeilla tai asukkaiden hallinnassa olevissa sisätiloissa voitaisiin päättää enemmistöpäätöksellä.
Työryhmä ehdottaa, että tupakointikieltojen rikkomisesta seuraisi hallinnollinen sanktiomaksu pysäköintivirhemaksun tapaan.
Rajoituksia matkustajatuontiin
Työryhmä vähentäisi verovapaasti EU:n ulkopuolelta maahan matkustajatuontina tuotavien savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden määrää huomattavasti nykyisestä. (mm. 200 savukkeesta 40 savukkeeseen, 50 sikarista 10:een).
Nuuskan lisääntyvä käyttö saatava pysähtymään
Työryhmä puuttuisi entistä voimakkaammilla toimilla nuuskan kulutuksen jatkuvaan kasvuun. Se ehdottaa, että nuuskan, purutupakan ja nenänuuskan matkustajatuonnin raja lasketaan 1000 grammasta 100 grammaan vuorokaudessa. Jotta tämä käytännössä tehoaisi, työryhmä lisäisi matkustajatuontia koskevien rajoitusten rikkomisesta annettavia seuraamuksia. Rikoslakiin ehdotetaan lisättäväksi salakuljetuksen ja laittomaan tuontitavaraan ryhtymisen törkeät tekomuodot. Tämä antaisi entistä paremmat mahdollisuudet viranomaisille valvoa tupakka- ja nikotiinituotteiden laitonta maahantuontia ja kauppaa
Tukea tupakasta vieroitukseen saatava monipuolisesti
Työryhmän mukaan koko hoitoketju perus- ja erityispalveluissa on saatava ylläpitämään vieroitus-osaamista sekä tarjoamaan ja osallistumaan potilaiden tupakasta vieroitukseen. Tupakkatuotteiden käyttö pitäisi ottaa puheeksi terveyden- ja sosiaalihuollon asiakastapaamisissa. Kaikki tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa käytettävät lääkärin reseptillä vieroitukseen määräämät lääkkeet olisi otettava sairausvakuutuksen lääkekorvauksen piiriin. Työpaikat ja työterveyshuolto olisi saatava tukemaan tupakoinnin lopettamista. Häkämittauksia pitäisi tehdä raskaana olevan tupakoitsijan neuvolakäynnillä.
Tupakoinnin ehkäisy mukaan nuoriso- ja liikuntatoimintaan
Työryhmä esittää, että liikunta- ja nuorisolakiin säädettäisiin valtakunnallisten avustusten jakamisen yhdeksi avustusperusteeksi sitoutuminen tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisyyn. Myös kunnat voisivat ottaa tämän nuoriso- ja liikuntatyöhön liittyvien avustustensa myöntämisen yhdeksi kriteeriksi. Hyviä käytäntöjä ehkäistä nuorten tupakointia ja nikotiinituotteiden käyttöä pitäisi levittää nuorisotyössä, liikunnassa ja urheilussa.
Työryhmällä on paljon muitakin avauksia
Tupakkalakiin pitäisi lisätä määritelmä ”nikotiinia sisältävät tupakan vastikkeet” ja säännellä niitä samalla tavoin kuin tupakkatuotteita ja nikotiininesteitä. Selvitykset sääntelystä tehtäisiin seuraavalla hallituskaudella. Lääkelakia voitaisiin muuttaa niin, että viranomaiset saisivat lisää harkintavaltaa nikotiinia sisältävien itsehoitolääkkeiden jakelukanavista tilanteissa, joissa nikotiinia sisältävä itsehoitolääke selvästi ylläpitää tupakasta vieroituksen sijaan henkilön nikotiiniriippuvuutta.
Työryhmän mukaan tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö pitäisi ottaa huomioon kuvaohjelmien luokittelujärjestelmässä, jotta lapsia ja nuoria voitaisiin paremmin suojella elokuvissa näkyvän tupakoinnin ja nikotiinituotteiden käytön vaikutuksilta.
Työryhmä ehdottaa lisäksi selvitettäväksi mahdollisuutta saada aikaan tuotevastuuseen perustuva korvausjärjestelmä tupakkasairauksista ja tupakasta vieroituksesta aiheutuvista kuluista yhteiskunnalle. Niin ikään julkisia varoja ei pitäisi sijoittaa yrityksiin, joiden liikevaihdosta yli 50 % tulee tupakkalain alaisista tuotteista.
Tupakan ympäristövaikutuksiin pitää puuttua
Työryhmä esittää toimia, joilla vähennettäisiin tupakkatuotteiden ympäristö- ja terveysriskejä. Ns. muovitiekartassa pitäisi ottaa huomioon muun muassa kadmiumia, arsenikkia ja lyijyä sisältävät tupakantumpit. Suomessa heitetään maahan vuosittain noin neljä miljardia maatumatonta tumppia, joista kertyy vuosittain 680 000 kiloa vaarallista jätettä. Niistä syntyy aikanaan myös haitallista mikromuovia.
Lisätiedot
johtaja Ilkka Oksala, EK, p. 050 301 8590
johtaja Jari Keinänen, STM, p. 02951 63311
toiminnanjohtaja Mervi Hara Suomen ASH, p. 050 460 2324
ylitarkastaja Reetta Honkanen Valvira, p. 0295 209 630