FI SV

Selvitysryhmä: Asiakkaan valinnanvapauden toteuttamiseksi eri vaihtoehtoja

Sosiaali- ja terveysministeriö 15.3.2016 9.00
Tiedote 32/2016

Asiakkaan valinnanvapaus voi edistää sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisempaa saatavuutta ja hillitä kustannuksia, katsoo sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvityshenkilöryhmä. Edellytyksenä on, että valtio päättää tuottajille kohdennettavan rahoituksen periaatteista sekä ohjaa toimintaa ja syntyviä markkinoita monipuolisella säätelyllä.

Asiakkaan valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista selvittävä ryhmä luovutti väliraporttinsa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle 15. maaliskuuta.  Ryhmän puheenjohtaja on professori Mats Brommels ja muut jäsenet ovat johtaja Timo Aronkytö, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, professori Paul Lillrank ja professori Kari Reijula.


Asiakkaan valinnanvapautta aiotaan lisätä ja rahoitusta yksinkertaistaa osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Hallituksen linjauksen mukaan valinnanvapaus on tulevaisuudessa mahdollista perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa ja soveltuvin osin erikoistason palveluissa. Valinnanvapaudella tarkoitetaan Suomessa asuvan ihmisen oikeutta itse valita sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja, joka on julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin toimija.

Korvaukset ja asiakasmaksut samat tuottajista riippumatta

Selvityshenkilöryhmä on laatinut neljä vaihtoehtoista terveydenhuoltoon painottuvaa valinnanvapauden mallia. Sosiaalihuollon valinnanvapautta arvioidaan jatkotyössä.  Kaikissa malleissa on lähtökohtana hallituksen linjaus, jonka mukaan valtio on jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiallinen rahoittaja.


Selvitysryhmän mukaan valtio rahoittajana päättäisi, mitkä palvelut otetaan valinnanvapauden piiriin ja millä perusteella voi päästä palveluntuottajaksi sekä mitkä ovat korvausperiaatteet tuottajille ja millaiset ovat asiakasmaksut. Korvaukset ja asiakasmaksut ovat tuottajista riippumatta samat. Tuottajien korvaukset kohdistetaan asiakkaiden valinnan mukaan.  Maakunnat järjestäjinä varmistavat, että kaikki asukkaat saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut kuten perustuslaissa säädetään.


Mallit eroavat toisistaan siinä, kuinka laajasta palveluvalikoimasta asiakas voi vapaasti valita.  Kolmessa mallissa asiakas listautuu määräajaksi valitsemansa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi. Malleissa sosiaali- ja terveyskeskuksilla on erilaajuiset palvelut.  Muilta osin asiakas saa itse valita yksittäisten palvelujen tuottajan, jos kyseinen palvelu kuuluu valinnanvapauden piiriin. Neljännessä mallissa sosiaali- ja terveyskeskus tuottaa kaikki perustason palvelut, jolloin asiakas voi valita ainoastaan asiointipaikan.


Selvityshenkilöt ehdottavat, että valinnanvapauden piiriin voidaan ottaa myös tarkasti määriteltävät erikoissairaanhoidon palvelut (esimerkiksi ennalta suunnitellut leikkaukset) sekä määrättyjen asiakasryhmien kaikista palveluista vastaaminen.

Sairaanhoitovakuutuksen varat liitettäisiin valtion sote-rahoitukseen

Monikanavarahoituksen ongelmia on aikaisemmin selvitetty laajasti. Selvityshenkilöryhmän tarkastelu koskee erityisesti sairaanhoitovakuutuksen rahavirtoja ja etuuksia.
Selvityshenkilöiden vaihtoehto 1 lähtee siitä, että sairaanhoitovakuutuksen korvauksiin kerätyt varat liitetään valtion sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisrahoitukseen. Varat kohdennetaan julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon, jossa sovelletaan laajaa valinnanvapautta. Erillistä sairausvakuutusrahastosta maksettavaa korvausta yksityisen terveydenhuollon käytöstä ei enää maksettaisi.


Sairaanhoitovakuutuksen nykykäytännön säilyttäminen julkisrahoitteisen sosiaali- ja terveydenhuollon rinnalla on selvityshenkilöiden vaihtoehto 2. Vaihtoehto 3 on rinnakkaisten järjestelmien ylläpitäminen ylimenokaudeksi. Selvityshenkilöt arvioivat väliraportissaan myös työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen järjestämisen eri vaihtoehtoja.


Selvityshenkilöryhmä katsoo, että avohuollon lääkekorvausten rahoitusvastuu tulisi siirtää vaihtoehto 1:n mukaisesti alueellisille järjestäjille eli maakunnille. Korvausjärjestelmä pysyisi muutoin ennallaan. Jatkossa lääkehoitoa tulisi arvioida samoin perustein muiden hoitovaihtoehtojen kanssa.  Tämä lisäisi kustannustietoisuutta ja kannustaa noudattamaan hyviä käytäntöjä lääkkeiden määräämisessä.


Maakunnille voisi siirtää osittain tai kokonaan myös vastuun asiakkaiden matkakustannuksista, joita nykyisin korvataan sairaanhoitovakuutuksesta. Tämä kannustaisi matkojen yhdistämiseen ja turvaisi lähipalvelujen saatavuutta. Jatkossa pitäisi myös selvittää, tulisiko Kansaneläkelaitoksen järjestämä ja korvaama kuntoutus siirtää osittain tai kokonaan maakunnalle. Lisäksi tulisi arvioida maakunnan roolia opiskeluterveydenhuollon rahoituksessa.


Nyt tehdyn kartoituksen perusteella selvityshenkilöryhmä laatii lopullisen ehdotuksensa 31.5. mennessä.


Liitteet:


Lisätietoja:

professori Mats Brommels, p. 0400 701956
alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, STM p. 0295 163012
ylijohtaja Outi Antila, STM p. 0295 163164
ylijohtaja Kirsi Varhila, STM p. 0295 163338

alueuudistus.fi