Koronavirus Suomessa
Lyhyesti
- Covid-19 on ollut heinäkuusta 2023 lähtien valvottava, mutta ei enää yleisvaarallinen tartuntatauti.
- Rokotukset ovat edelleen tärkein keino vakavan taudin ehkäisyssä, ja suositukset painottuvat erityisesti riskiryhmiin.
- Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä ja tiedottamisesta, viranomaiset puolestaan ohjeistuksesta ja päätöksenteosta.
- Tartuntatautilaki ja valmiuslaki ohjaavat viranomaisten vastuuta ja varautumista tartuntatautien torjunnassa.
Covid-19 on heinäkuusta 2023 alkaen luokiteltu valvottavaksi tartuntataudiksi samalla kun pandemian aiheuttanut uusi koronavirus SARS-CoV-2 poistettiin yleisvaarallisten tartuntatautien luettelosta. Valtioneuvosto hyväksyi asetusmuutoksen 30.6.2023. WHO ei enää luokittele koronavirusta kansainväliseksi kansanterveysuhaksi.
Virusmuunnosten esiintymisen ja koronan aiheuttaman sairastavuuden seurantaa jatketaan edelleen ja toimenpiteitä tartuntojen torjumiseksi voidaan tehostaa, jos tautitaakka lisääntyy. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ylläpitää edelleen ajankohtaista tilannetietoa koronavirustilanteesta.
Rokotukset ovat tehokkain keino suojautua vakavalta covid-19-taudilta. Suositusten mukaisesta rokotussuojasta huolehtiminen on jatkossakin tärkeää.
Näille sivuille on koottu dokumentteja siitä, kuinka koronapandemiaa on torjuttu Suomessa vuosina 2020–2023.
Koronavirusrokotteet
Rokotukset vähentävät vakavaa koronavirustautia. Tehosterokotuksia suositellaan erityisesti ikääntyneille ja sairauden vuoksi riskiryhmiin kuuluville. Hyvinvointialueet järjestävät rokotukset ja tiedottavat miten ja milloin rokotuksia saa.
Suomi on hankkinut koronarokotteensa EU:n yhteishankinnan kautta. Yhteishankinnassa EU-komissio neuvottelee sopimuksen lääkeyrityksen kanssa ja hankkii rokotteet kaikkien hankintaan osallistuvien EU-jäsenmaiden tarpeisiin.
Lisää tietoa koronarokotteista THL:n sivuilla:
Suomessa Fimea seuraa ja kerää yhteistyössä Euroopan lääkeviraston EMA:n kanssa haittavaikutustietoa kaikista lääkkeistä ja rokotteista. Terveydenhuollon ammattilaiset ja kansalaiset voivat ilmoittaa epäilemistään haittavaikutuksista Fimeaan. Lisää tietoa haitoista ja haittavaikutusten ilmoittamisesta on Fimean sivuilla.
Koronaviruksesta laaditut strategiat
Hybridistrategia
Hybridistrategian tavoitteena oli vuonna 2022 vakauttaa yhteiskunta mahdollisimman avoimeksi, tukea jälkihoitoa ja jälleenrakennusta sekä varautua globaalin pandemian jatkumiseen.
Testaus- ja jäljitysstrategia
Koronaviruksen testaus- ja jäljitysstrategia päivitettiin viimeksi 22.6.2022. Tavoitteena oli ehkäistä riskiryhmäläisten koronatartuntoja, ohjata vaikeaoireiset potilaat hoidon piiriin ja turvata terveydenhuollon kantokyky.
Koronarokotusstrategia
Koronarokotusstrategia päivitettiin viimeksi 22.6.2022.
STM:n antamat viranomaisohjeet ja päätökset koronavirustilanteessa
Sivuillemme on koottu sosiaali- ja terveysministeriön antamat koronavirustilannetta koskevat päätökset, viranomaisohjeet ja suositukset.
Viranomaisten vastuut
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa tartuntatautien torjunnan yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta. Ministeriö myös asettaa koronaviruksen torjuntaan liittyviä työ- ja koordinaatioryhmiä.
Viranomaisten vastuut tartuntatautien - siis myös koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin - torjunnassa on kuvattu täällä:
Varautumista ohjaava lainsäädäntö ja periaatteet
Viranomaisten velvollisuudet ja viranomaisten välinen yhteistyö tartuntatautien torjunnassa on määritelty tartuntatautilaissa. Lakia täydentää valtioneuvoston asetus tartuntataudeista.
Valmiuslain mukaan valtion viranomaisten ja laitosten sekä kuntien on varmistettava tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa.
Koronainfot
STM:n ja THL:n menneistä koronainfoista saa kuvan epidemian kehityksestä Suomessa.
Päivitetty: 16.6.2025 12.52
