Ministeri Annika Saarikko:
Koululounas on lasten terveyden tasa-arvoteko
Suomalainen koululounas syntyi silloin, kun maamme oli köyhä, vuonna 1948. Jo tuolloin ymmärrettiin, että nälkäisenä on mahdoton keskittyä lukemiseen tai laskemiseen.
Koululounas on lasten terveyden tasa-arvoteko. Koululounas antaa kaikille oppilaille heidän perhetaustastaan riippumatta mahdollisuuden lämpimään, kunnolliseen ateriaan koulupäivän aikana.
Suomalaisen koulun menestyksestä kiitellään yleensä ammattitaitoisia opettajia - ja aiheesta. Nostaisin opettajien rinnalle myös koululounaiden loihtijat. Koululaisille tarjottava lämmin ja monipuolinen ateria taiotaan hyvin edullisesti ja suurella ammattiylpeydellä niin pienissä kuin suuremmissakin keittiöissä.
Kouluruokailun kehittämiseen tarvitaan mukaan niin oppilaat kuin kaikki koulun aikuiset, myös vanhemmat.
Maksutonta kouluruokaa on opittu jo pitämään itsestäänselvyytenä - eilisen ja tämänpäiväisen kaltaiset evästilanteet ovat suomalaisperheille uutta. Viime viikkoina kouluruoka on ollut muutenkin paljon keskusteluissa. Etenkin yläasteikäisten syömättömyyttä ihmetellään ja yleistetään mediassa perustuen tuoreimpaan THL:n kouluterveyskyselyyn.
Tällaiset puheenparret myös helposti ruokkivat itse itseään: kukapa yläastelainen kehtaisi tykätä kouluruuasta, kun kaikki muut sitä moittivat. Miten tällainen negatiivinen brändi saataisiin käännettyä?
Aikuisten luennoivalla puheella on vain rajallinen vaikutus teinin mielenmaisemaan, vaikka olisimmekin oikeassa ravitsemussuositustemme kanssa. Tarvitaan tekoja. Kunnissa tehdäänkin jo nyt paljon hyvää kouluruokailun ympärillä. Kouluruokailusta puhuminen, yhdessä suunnittelu ja kehittäminen ovat hyviä keinoja lisätä kouluruoan arvostusta. Mukaan kehittämistyöhön tarvitaan oppilaiden ja rehtorin lisäksi kaikki koulun aikuiset, mukaan lukien keittiöhenkilökunta, opettajat ja vanhemmat.
Terveelliset ruokatottumukset opitaan jo lapsuudessa, koululla on tässä tärkeä rooli.
Muutama viikko sitten kollegani, maatalousministeri Jari Leppä esitti idean, pitäisikö koulupäivään sisällyttää myös terveellinen välipala – mieluiten kotimaisista raaka-aineista, totta kai. Suhtaudun lämpimästi tämän mahdollisuuden selvittämiseen.
Kouluruokailu on osa opetussuunnitelmaa, se on paljon enemmän kuin kurnivan vatsan hiljentäminen. Terveelliset ruokatottumukset opitaan jo lapsuudessa, koululla on tässä tärkeä rooli. Tietoisuus ruuan ekologisuudesta ja eettisyydestä on läpäissyt suomalaisen yhteiskunnan oikeastaan uskomattomalla voimalla. Ruuan alkuperä ja sen tuottamistapa sekä ilmastovaikutukset ovat kaikkien huulilla. Myös kouluruokailun on elettävä vuorovaikutuksessa tämän kehityksen kanssa.
Annika Saarikko
perhe- ja peruspalveluministeri
Ministeri Saarikko puhui kouluruokailusta 23.10.2018 Ammattikeittiöosaajat ry:n syysseminaarissa, missä hän myös luovutti palkinnon Tulevaisuuden koululounas -kilpailun voittajalle.