Etäkuntoutus tuo kuntoutuksen osaksi arkea
Tulevaisuudessa etäkuntoutus mahdollistaa kuntoutuspalvelujen saatavuuden sijainnista riippumatta ja kuntoutuksen jalkautumisen osaksi arkea.
Etäkuntoutus-hankkeen tavoitteena on Kelan kuntoutuspalveluiden kehittäminen, jotta maantieteellisiä eroja kuntoutuspalveluiden saatavuudessa voitaisiin kaventaa ja kynnystä kuntoutukseen hakeutumiselle madaltaa. Videoyhteydet, tabletit, pelit ja erilaiset mobiilisovellukset mahdollistavat kuntoutumisen sijainnista riippumatta. Etäkuntoutus voi olla videovälitteistä kuntoutuspsykoterapiaa tai verkkoalustalla toteutettua ryhmämuotoista kuntoutusta.
Etäkuntoutus tuo kuntoutuksen asiakkaan arkeen
Uudenlaiset etäkuntoutusta hyödyntävät kuntoutuspalvelut ovat nykyisiä palveluja keveämpiä ja kustannustehokkaampia. Etäkuntoutus-hankkeen hankepäällikkö Jarkko Honkonen näkee etäkuntoutuksessa myös muita etuja.
"Vaikka asiakas pääsisikin liikkumaan kuntoutusta järjestävän tahon luokse, etäkuntoutus mahdollistaa paremmin kuntoutuksen toteutumisen jokapäiväisessä elämässä", Honkonen kertoo.
Etäkuntoutuksen avulla kuntoutujan motivointi tehostuu ja tätä kautta kuntoutuksen tulokset siirtyvät paremmin osaksi arjen toimintoja. Kuntoutuksen onnistuminen on tällöin todennäköisempää.
Hankkeesta tähän mennessä saatujen tietojen perusteella asiakkaat ovat ottaneet etäkuntoutuksen hyvin vastaan. Kuntoutusammattilainen on etäkuntoutuksessa koettu usein ”tsempparina”, joka saa tekemään arjessa enemmän oman kuntoutumisen eteen.
"Myös keskustelupalstat on koettu hyvinä ja niissä on keskustelu saattanut jatkua jopa varsinaisen kuntoutuksen päättymisen jälkeen", hän kertoo.
Tekniset haasteet ovat ratkaistavissa
Kokeiluissa kuntoutus tapahtuu osin kuntoutujien omilla laitteilla ja osassa kuntoutujille annetaan esimerkiksi tabletti, jossa on valmiiksi asennetut ohjelmistot. Molemmat ratkaisut ovat osoittautuneet toimiviksi, vaikkakin tulevaisuudessa etäkuntoutus tapahtunee kuntoutujien omilta laitteilta käsin.
Vaikka teknisiä haasteita on projekteissa ollut, ovat palveluntuottajat onnistuneet ratkomaan luovasti vastaan tulleita tilanteita. Katkennutta videopuhelua on jatkettu tavallisena puheluna ja riskien minimoinnissa toimiva IT-tuki on ollut hyvin tärkeässä roolissa.
"Teknisiä haasteita tulee etäkuntoutuksen toteuttamiseen liittymään aina. Ainahan perinteiseenkin kuntoutukseen liittyy epävarmuustekijöitä. Ihmiset sairastuvat tai bussit eivät kulje", Honkonen muistuttaa.
Honkosen mukaan myös inhimilliset tekijät, kuten se, että laitetta ei osata käyttää oikein, saattavat aiheuttaa haasteita, vaikka tekniikka olisi toimivaa. Etäkuntoutuksen tuomat hyödyt ylittävät kuitenkin haasteiden määrän ja käytännöt kehittyvät etäyhteyksien käytön yleistyessä.
Etäkuntoutus on yhä asiakkaille ja ammattilaisille tuntematon
"Tällä hetkellä Kelan kuntoutuspalveluja voidaan toteuttaa esimerkiksi videovälitteisenä kuntoutuspsykoterapiana, etäpuheterapiana tai etätoimintaterapiana."
Kuntoutujien rekrytointi Etäkuntoutus-hankkeen alla oleviin kokeiluihin oli osittain haastavaa. Tästä huolimatta lähes kaikissa kokeiluissa päästiin lähelle tavoiteltua kuntoutujamäärää.
"Tämä kertoo siitä, että etäkuntoutuksen tunnettavuus on vielä heikkoa ja tunnettavuuden lisäämiseen tulee tulevaisuudessa panostaa", kertoo Honkonen.
Pelkästään asiakkaiden valistaminen ei riitä, vaan myös kuntoutusammattilaisten kouluttamiseen on kiinnitettävä huomiota. Honkosen mukaan on ollut viitteitä siitä, että terveydenhuollon lähettävät tahot olisivat joissain tapauksissa suhtautuneet varauksellisesti etäkuntoutusta kohtaan. Oppilaitosten kannattaakin huomioida etäkuntoutus tulevissa opetusohjelmissaan, jotta ammattilaisilla olisi hyvät lähtökohdat etäkuntoutuksen toteuttamiselle heti valmistuttuaan.
Myös erilaiset terveydenhuollon etäpalvelut ovat lisääntymässä vahvasti. Esimerkiksi Chat –pohjaisten lääkäripalveluiden käyttäjämäärät kasvavat jatkuvasti. Myös videona toteutettuja etäpalveluita ikääntyneille on tarjolla yhä useammissa kaupungeissa.
Etäkuntoutus-hanke ja sen tekijät
Vuoden 2016 kehittämishankehaussa valittiin rahoitettavaksi 13 projektia, jotka toteutetaan pääosin vuosien 2016-2018 aikana. Hankkeessa on mukana 13 kokeilua, joiden toteuttajat ovat julkiselta, yksityiseltä sekä kolmannelta sektorilta.
Kohderyhmiä on laidasta laitaan alle kouluikäisistä iäkkäisiin ihmisiin. Myös erilaisia sairausryhmiä on laaja joukko mukana. Mukana on esimerkiksi omaishoitajia, dialyysihoidossa olevia sekä masennuksesta kärsiviä ihmisiä. Ensimmäisiä tuloksia kokeiluista saadaan keväällä 2018. Kaikkien projektien tulokset ovat käytettävissä kesään 2019 mennessä
Etäkuntoutusta jalkautetaan asteittain osaksi Kelan kuntoutuspalveluita.
Hanketta hallinnoidaan Kelasta ja jokaisessa projektissa on mukana palvelusta vastaavat henkilöt Kelan sisältä.
Hanke rahoitetaan KKRL 12 §:n varoilla.
Mukana olevat projektit:
eAKSE -etäkuntoutuksen kehittämishankeLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Innovatiiviset etäkuntoutuspalvelutLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Etäkuntoutusmalli mielenterveysongelmiinLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Ketterästi kuntoon -kehittämishankeLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Teksti: Siiri Kärkkäinen, viestinnän asiantuntija, Kela