Työryhmä selvitti keinoja järjestöjen palvelutoiminnan turvaamiseksi
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä pohti keinoja, joilla voidaan edistää sosiaali- ja terveysalan järjestöjen palvelutoimintaa. Järjestöjen tuottamat palvelut täydentävät kuntien omaa palvelutuotantoa ja ovat tärkeitä mm. päihdehuollossa, vammaispalveluissa ja eräissä pienten erityisryhmien palveluissa.
Työryhmän ehdotus luovutettiin sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle 12. helmikuuta. "On hyvä, että järjestöjen toimintaedellytyksiä mietitään ja parannetaan, koska tarvitsemme järjestöjä täydentämään julkisia palveluja. Monet järjestöt tarjoavat helposti lähestyttäviä matalan kynnyksen palveluja ihmisten arjessa. Siten ne tavoittavat paremmin apua tarvitsevia kuin monet muut toimijat", ministeri Risikko totesi.
Työryhmän tehtävänä oli selkiyttää järjestöjen yhteiskunnallista roolia sosiaali- ja terveysalan toimijoina. Työryhmä tarkasteli kilpailulainsäädäntöä ja valtiontukisääntöjä järjestötoiminnan kannalta sekä arvioi miten julkisten palveluvelvoitteiden antaminen soveltuu sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen. Lisäksi työryhmä toi järjestönäkökulmia hankintalainsäädännön uudistamiseen sekä etsi uusia palvelumalleja järjestöjen palvelutuotantoon.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen asema ehdotetaan otettavaksi huomioon erityisesti kansallisen hankintalain uudistamisessa sekä sosiaali- ja terveyshuollon järjestämislain valmistelussa. Hankintadirektiivin tarjoamia mahdollisuuksia joustaviksi menettelyiksi on hyödynnettävä kansallisesti. Esimerkiksi kuntien tarjouspyyntöjä tulisi osittaa niin, että pienemmätkin toimijat voisivat osallistua kilpailuun.
Järjestöjen kannattaisi kirkastaa sitä, miten niiden palvelutoiminnan vahvuuksia voidaan hyödyntää palveluja myytäessä. Tämä edellyttää mm. järjestöjen hankinta- ja markkinointiosaamisen parantamista. Tähän tarvitaan viranomaisten antamaa tukea ja ohjausta. Myös Raha-automaattiyhdistys voisi jakaa tällaista tietoa nykyistä enemmän.
Eri osapuolten yhteistyötä tarvitaan ohjeistuksen kehittämisessä, kilpailutilanteen ja markkinavaikutusten arvioinnissa sekä järjestötukien suuntaamisessa tarkoituksenmukaisesti nykyisessä kilpailuympäristössä. Yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen vuoropuhelun edistämiseksi ehdotetaan säännöllisen keskustelufoorumin perustamista. Järjestöjen ja kuntien yhteistyön sujuvuuden takaamiseksi ja hyvien käytäntöjen juurruttamiseksi tarvitaan alueellisia tai paikallisia järjestöyhdyshenkilöitä.
Jos kansalaisille tärkeän tai yhteiskunnan toimivuuden kannalta muutoin tärkeän palvelun tuottamiseen ei ole jostain syystä markkinoita eli useampia palveluntarjoajia, se on mahdollista määritellä yleistä taloudellista etua koskevaksi palveluksi (ns. SGEI -palvelu). Työryhmä ehdottaa, että julkisten palveluvelvoitteiden antamiseen laaditaan selkeät toimintaohjeet yleisen edun palveluiden turvaamiseksi.
Valtiontukien myöntämisen ja käytön seurantaa voidaan parantaa rekistereiden, tilastotuotannon ja tiedonvaihdon avulla. Erillisten tukiohjelmien mahdollisuudet selvitetään tulevaisuudessa, jos palvelutuotantoon syntyy uusia aukkoja, eikä kilpailu markkinoilla tuota toivottua tulosta.
Suomessa on nykyisin noin 8 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Niiden jäseninä on noin 1,3 miljoonaa suomalaista. Valtakunnallisia järjestöjä on arviolta 200. Päätoimialat ovat kansanterveys, lastensuojelu, sosiaalinen lomatoiminta, vammaisasiat, vanhustenhuolto ja muu sosiaalinen työ.
Lisätietoja:työryhmän pj., osastopäällikkö Raimo Ikonen, p. 0295 163 517
ylitarkastaja Markus Seppelin, p. 0295 163 217
Muualla palvelussamme
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytysten kehittämistyöryhmän raportti