Tutkimus homeongelman psykososiaalisista vaikutuksista
Sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt tutkimuksen asunnon homeongelman vaikutuksista sen kokeneiden ihmisten elämään. Homeongelmasta on muodostunut taloudellisesti ja inhimillisesti erittäin vakava ongelma. Kodin homeongelmalle on tyypillistä seurausten kokonaisvaltaisuus: homeongelman vaikutukset tuntuvat kaikilla elämän osa-alueilla. Lähes kaikissa tutkimukseen osallistuneissa kotitalouksissa home oli aiheuttanut terveydellisiä ongelmia, jotka koskivat tavallisesti useita perheenjäseniä. Erityinen huolenaihe perheissä oli lasten sairastelu.
Homeongelmassa voi mennä terveys, koti ja elämänhalu
Homeongelma aiheutti kaikille kyselyyn vastanneille välittömiä taloudellisia vaikeuksia. Yli puolet heistä oli joutunut ottamaan homeongelman vuoksi suuren lainan. Arkisen jaksamisen kannalta sosiaalisen verkoston ja lähiympäristön reaktiot ja suhtautuminen koettiin tärkeiksi. Usein homeongelma aiheutti kuitenkin ongelmia ihmissuhteissa ja sitä kautta saadun sosiaalisen tuen vähenemistä. Tutkimuksessa voitiin erottaa lähiympäristön kolmenlaista kielteistä suhtautumista, jotka kaikki liittyivät toisiinsa. Ensimmäisenä olivat homeongelmasta kärsivien syyttäminen ja syyllistäminen. Tähän saattoi osallistua esimerkiksi koko taloyhtiö. Syyllistämistä seurasi usein leimaaminen: homeongelman kohteeksi joutunutta saatettiin pitää luulosairaana, psyykkisesti vajaakykyisenä tai epärehellisenä. Kolmas tapa suhtautua negatiivisesti homeongelmasta kärsiviin oli lähiympäristön tapa arvottaa asioita: saatettiin esimerkiksi ryhtyä ajattelemaan, että homeongelman kohteeksi joutuneet ovat jotenkin itse ansainneet kohtalonsa.
Viranomaisten ymmärtämätön suhtautuminen koettiin epäoikeudenmukaisena. Viranomaisten puutteelliset tiedot vaikeuttavat homeongelmasta selviytymistä, samoin se, ettei lainsäädännössä ole varauduttu homekatastrofin kaltaisiin tilanteisiin. Avun saaminen koettiin usein vaikeaksi, ellei mahdottomaksi, ja tähän tilanteeseen törmättiin kaikkien viranomaistahojen kanssa. Puolet vastanneista on käynyt tai käy parhaillaan oikeutta tai odottaa homeongelmaa koskevan oikeudenkäynnin alkamista. Kokemukset oikeusviranomaisista olivat pääosin kielteisiä ja oikeusprosessi näytti olevan traumatisoiva. Kokemukset muista viranomaisista vaihtelivat enemmän, ja joukossa oli myös myönteisiä kokemuksia.
Useimpien vastaajien kohdalla asunnon homevauriot olivat niin vakavia, että ne johtivat asunnon menettämiseen. Lisäksi joidenkin vastaajien irtaimisto, vaatteet ja muu henkilökohtainen omaisuus olivat niin homeen saastuttamia, että ne oli hävitettävä. Käytännössä tämä tarkoitti koko kodin menettämistä. Kodin ja sen mukana oman menneisyyden menettäminen johtavat perusturvallisuuden järkkymiseen. Vanhempien perusturvallisuuden järkkyminen heikentää lasten turvallisuudentunnetta. Kokonaisuudessaan homeongelma ja siitä johtuvat tapahtumat ovat omiaan vähentämään ongelman kokeneiden ihmisten psyykkistä hyvinvointia. Yli kolmannes tutkimukseen osallistuneista poti kohtalaista tai vaikeaa masennusta. Viidennes kyselyyn vastanneista koki, että olisi parempi olla kuollut, ja joillakin vastanneilla oli suunnitelmia itsemurhan toteuttamiseksi.
Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että yksittäisistä, vaikeistakin elämänmuutoksista voi selviytyä, kun olosuhteet muuten ovat suotuisat. Omistusasunnon homevaurion yhteydessä vaikeita elämänmuutoksia kasautuu kuitenkin monia yksittäisen perheen kohdalle. Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa näiden yksilöiden ja perheiden selviytyminen jää täysin heidän itsensä varaan. Vuosia jatkuva kamppailu terveydellisten, taloudellisten, oikeudellisten ja sosiaalisten ongelmien kanssa jättää pysyvät jäljet yksilöihin ja perheisiin ja saattaa heikentää vakavasti heidän kykyään selviytyä tulevaisuudessa tavallisista elämänkriiseistä.
Tutkimuksessa Homeongelma ja sen psykososiaaliset vaikutukset tarkasteltiin omistusasunnon homevaurioiden psykososiaalisia seurauksia yksilöille ja heidän perheilleen. Asumisterveysliitto AsTe ry:n kautta kerätty tutkimusaineisto koostui kyselylomakkeilla kerätystä aineistosta (N=103) ja haastatteluaineistosta (N=12).
Lisätietoja:
Tutkija Anna Kajanne, puh. 041 5369262 (varmimmin klo 16 jälkeen)
Tutkija Maarit Leijola, puh. 041 5220067 (varmimmin klo 16 jälkeen)
Anna Kajanne, Liisa Eränen, Maarit Leijola, Jura Paavola, Homeongelma ja sen psykososiaaliset vaikutukset. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2002:7.
Julkaisua myy Edita. Toimittajakappaleita voi tiedustella viestintäsihteeri Anitta Akiolalta, puh. 09-160 74374, [email protected]