Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Terveydenhuollon täydennyskoulutussuositukset

Sosiaali- ja terveysministeriö
17.2.2004 9.25
Tiedote -

Terveydenhuollon täydennyskoulutusta koskevat työntekijän ja työnantajan velvollisuuksia koskevat säännökset on lisätty kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin, ja ne tulivat voimaan tämän vuoden alussa. Nyt terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on huolehdittava siitä, että terveydenhuollon henkilöstö osallistuu peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime vuoden huhtikuussa työryhmän laatimaan täydennyskoulutuksen valtakunnalliset suositukset terveydenhuollon toimintayksiköiden käyttöön. Työryhmä on nyt saanut suositukset valmiiksi.

Suositukset on tarkoitettu tukemaan terveydenhuoltohenkilöstön osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä, terveyspalvelujen parantamista sekä potilaan hyvän hoidon toteutumista. Suositukset koskevat täydennyskoulutuksen suunnittelua, toteutusta, seurantaa ja arviointia yksilö-, työyksikkö- ja toimintayksikkötasolla sekä alueellisessa ja seudullisessa yhteistyössä.

Suosituksissa korostetaan täydennyskoulutuksen toteutumista perusterveydenhuollossa. Alueellista ja seudullista koulutusyhteistyötä lisäämällä voidaan tukea toimintatapojen kehittämistä ja tehostaa resurssien käyttöä. Suosituksiin on liitetty esimerkkejä täydennyskoulutuksen hyvistä käytännöistä selkiyttämään ja tukemaan suosituksiin kirjattuja periaatteita ja toimintatapoja.

Vastuu täydennyskoulutuksen mahdollistamisesta ja sen rahoittamisesta on pääosin työnantajalla. Suositukset koskevat terveydenhuollon koko henkilöstöä. Osaamisen kehittäminen perustuu yhtäältä työntekijän koulutustarpeisiin ja toisaalta organisaation perustehtävään ja toiminnan kehittämiseen. Työntekijä vastaa oman täydennyskoulutustarpeensa arvioinnista sekä osallistumisestaan omaa työtä ja organisaatiota palvelevaan koulutukseen. Terveydenhuollon toimintayksiköt seuraavat täydennyskoulutukseen osallistumista ja kustannuksia omien seurantajärjestelmiensä avulla.

Omaehtoinen koulutus on tähänkin saakka ollut terveydenhuollossa aktiivista. Vaikka täydennyskoulutustarjonta on runsasta, koulutuksen organisoinnissa, koordinoinnissa ja toteutuksessa on puutteita. Täydennyskoulutus on ollut hajanaista ja pirstoutunutta niin yksilön kuin työpaikankin kannalta. Työntekijöillä ei myöskään aina ole ollut mahdollisuutta irtautua työstään riittävästi täydennyskoulutukseen.

Täydennyskoulutussuositukset parantavat työnantajan ja työntekijän mahdollisuuksia pitkäjänteiseen täydennyskoulutuksen suunnitteluun ja yhtenäiset koulutuksen arviointikriteerit vaikuttavat tarjotun koulutuksen laatuun. Ministeriö seuraa tilastojen avulla lakimuutosten ja suositusten toteutumista terveyskeskuksissa ja sairaaloissa.

Terveydenhuollon täydennyskoulutuksen suosituksia laatineen työryhmän puheenjohtajana on ollut professori Amos Pasternack ja varapuheenjohtajana ylitarkastaja Marjukka Vallimies-Patomäki sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Marjukka Vallimies-Patomäki, STM, puh. 09-160 74170

Terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus (pdf), sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:3.

Opasta myy Edita. Se on myös sosiaali- ja terveysministeriön internet-sivuilla osoitteessa:
www.stm.fi> julkaisut.

Sivun alkuun