Tekemätön työ maksaa oheiskustannuksineen kaksi miljardia kuukaudessa

"Sairauspoissaolojen, sairaana työskentelyn, työkyvyttömyyseläkkeiden ja terveydenhuollon kustannukset aiheuttavat Suomen kansantaloudelle kuukausittain noin kahden miljardin euron menetyksen. Eniten maksavat työnantajat, mutta myös työntekijät ja julkinen talous kantavat osansa kustannuksista", sanoo ylitarkastaja Mikko Rissanen.

STM:n työsuojeluosastolla tehdyssä selvityksessä menetetyn työpanoksen hintaa tarkastellaan kansantaloudellisen tason ohella myös yksittäisen työpaikan näkökulmasta.

"Miljardiluokan lukuja ei ole helppo suhteuttaa esimerkiksi kymmenen työntekijän yritykseen. Asia hahmottuu paremmin, kun kustannus lasketaan työntekijää kohden. Tällainen laskutapa todennäköisesti havahduttaa miettimään keinoja myös kustannusten ehkäisemiseksi."

Sairaana poissa tai töissä: kustannus työnantajalle 1590 €Sairauspoissaolojen osuus tekemättömästä työstä on vuositasolla 3,4 miljardia euroa ja kertyy noin 20 miljoonasta sairaslomapäivästä. Kun palkansaajia on reilut 2,1 miljoonaa, summa on henkeä kohden 1590 euroa.

Sairaana työskentely eli presenteismi aiheuttaa ehkä hieman yllättäen yhtä suuren kustannuserän kuin poissaolot. Kansainvälisten tutkimusten mukaan presenteismi on ilmiönä jopa yleisempi kuin töistä pois jääminen. Kun huono kunto haittaa työntekoa tai estää sen kokonaan, työ jää tekemättä läsnäolosta huolimatta.

"Keskeisimmät työtä haittaavat sairausryhmät ovat masennus ja etenkin tules-ongelmiin liittyvät kovat kivut", Rissanen kertoo.

Työkyvyttömyyseläkkeiden vuoksi Suomessa menetään kahdeksan miljardin euron työt eli 181 000 henkilötyövuotta. Kyseessä on Rissasen mukaan sekä yhteiskunnallinen että yksilöllinen talousongelma.

"Väestön ikääntyessä ja työvoimavajeen kasvaessa olisi tärkeää saada mahdollisimman moni jaksamaan ja jatkamaan vanhuuseläkeikään saakka. Työntekijälle pitkä työura on puolestaan toimeentulokysymys, sillä usein matalaa työkyvyttömyyseläkettä edeltää sairastamisesta tai työttömyydestä johtuva palkkatason lasku."

Työtapaturmien välittömät ja välilliset kulut ovat selvityksen mukaan 2 - 2,5 miljardia euroa vuodessa ja ammattitaudeista aiheutuu vielä 97 miljoonan euron kustannus. Työikäisen väestön terveydenhoitokustannukset ilman ennaltaehkäisevää työtä ovat puolestaan 7,9 miljardia. Ne on otettu mukaan siksi, että kuluihin voidaan ainakin välillisesti vaikuttaa myös työpaikkojen toimin. Kun kaikki summat lasketaan yhteen, tulokseksi saadaan reilut 24 miljardia euroa.

Työkykytoimintaa tarvitaanRissasen mukaan yksi selvityksen tavoite on saada työpaikoilla aikaan keskustelua työkyvyn edistämisen keinoista. Samalla hän muistuttaa, että terveyteen liittyviä ongelmia ei pystytä ratkaisemaan pelkästään työpaikkojen voimin.

"Työkykyyn vaikuttavat monet tekijät perimästä ja elintavoista lähtien. Työelämän vaikutusmahdollisuudet ovat siten rajalliset ja myös sidoksissa ympäristöön. Työpaikat eivät voi vaikuttaa esimerkiksi julkisen terveydenhuollon hoitoketjujen pituuteen, joilla on taas suuri merkitys esimerkisi sairauslomien kestolle."

Tarve työurien pidentämiseen ja tuotannon tehostamiseen ovat olleet pitkään tiedossa ja niiden eteen on myös tehty paljon. Toimien tuloksena esimerkiksi eläkkeellejäämisikä on jo saatu nousemaan ja tekemättömän työn osuus yritysten palkkasummasta laskemaan.

Tuloksista huolimatta työpaikoilla tarvitaan myös uusia toimintamalleja. Rissanen nostaa esimerkiksi Pipelife-Finland -yrityksen 'Oivalluksen voima' -hankkeen, jossa koko henkilöstö on ollut kehittämässä työtä helpottavia ja turvallisuutta lisääviä työtapoja ja -välineitä. Firmassa on satsattu siihen, että ihmiset itse tekevät työstään järkevämpää.

"Hanke lähti koko yrityksen pelastamisesta, joten tällaisen toiminnan ei aina tarvitse olla lääkärivetoista."

Pienin yhteinen nimittäjäTekemättömän työn hintaa on laskettu monin eri tavoin ja siksi julkisuudessa näkee myös erilaisia hinta-arvioita. Työsuojeluosaston selvityksessä esitetyt summat edustavat Rissasen mukaan kustannusten minimiarviota.

"Esimerkiksi sairauspoissaoloissa mukaan otetaan vain maksettu palkka sivukustannuksineen, ei esimerkiksi puuttumaan jäävää työn lisäarvoa. Laskentaperusteina on käytetty Kelan, Tilastokeskuksen ja vakuutuslaitosten valtakunnalisia tietoja, eikä johtopäätöksiä ole vedetty otoksen perusteella. Välillisiä kulujakin on arvioitu mahdollisimman vahvan näytön pohjalta."

Rissanen sanoo selvityksen tekijöiden etsineen kustannusten laskemiseen pienintä yhteistä nimittäjää, joka olisi kaikkien hyväksyttävissä.

"Jos laskennan perusteista päästään yksimielisyyteen, itse asiaa on jatkossa helpompi viedä eteenpäin."


Teksti: Paula Mannonen