STM:n ehdotus hallinnonalan talousarvioksi 2007

Valtiovarainministeriön esitys sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle on lähes sama. Sosiaali- ja terveysministeriön esitys perustuu hallitusohjelmaan ja hallituksen kehyspäätökseen sekä kesäkuun 2006 talousennusteeseen. Indeksiin sidottujen etuuksien määrät voivat muuttua, kun indeksien lopulliset arvot varmistuvat marraskuussa.

Suurin osa määrärahoista käytetään edelleen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen, eläkkeisiin, lapsilisiin ja sairausvakuutukseen.

Sosiaali- ja terveysministeriön esityksessä suurimmat määrärahojen lisäykset ensi vuonna ovat lähes 273 miljoonaa euroa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin, 59,1 miljoonan euron valtionosuus sairausvakuutukseen ja yhteensä 54,7 miljoonan euron valtionosuus eläkevakuutukseen. Toimeentuloturvamenojen indeksitarkistukset lisäävät valtion menoja noin 53,5 miljoonaa euroa.

Vuonna 2007 Suomen sosiaalimenojen arvioidaan olevan noin 45,2 miljardia euroa, josta valtion budjetin kautta rahoitetaan noin kolmannes. Tästä sosiaali- ja terveysministeriön osuus on kaksi kolmannesta.

Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille

Tavoitteena on, että kaikissa kunnissa asukkaat saavat laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja kohtuullisessa ajassa ja perustoimeentulo turvataan koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt useita kehittämishankkeita, jotka tukevat kuntia tuottamaan tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen.

Kansallisessa terveydenhuollon hankkeessa, jota toteutetaan vuosina 2003 - 2007, jatketaan vuonna 2007 yhdenmukaisin perustein suoritettavaa hoidon tarpeen arviointia, pyritään varmistamaan hoitoon pääsy määräajassa, toimeenpannaan erikoissairaanhoidon työnjako- ja yhteistyösuunnitelmat, vahvistetaan perusterveydenhuollon ja ehkäisevän työn asemaa palvelujärjestelmässä ja kehitetään edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä.

Sosiaalialan kehittämishankkeessa 2003 - 2007 toteutetaan vuonna 2007 mm. toimeentulotukiasiakkaan asiakkaan oikeus päästä kohtuullisessa ajassa sosiaalityön tarpeen arviointiin ja saada toimeentulotukihakemus viivytyksettä käsittelyyn.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin ehdotetaan 4 294,2 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä noin 273 miljoonaa euroa vuoden 2006 tasoon verrattuna. Lisäyksestä 63 miljoonaa euroa liittyy valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistamiseen ja 78,2 miljoonaa euroa kustannustason muutoksesta johtuvaan valtionosuuksien korottamiseen 1,9 prosentilla. Lisäksi asukasluvun kasvu ja muut laskentatekijöiden muutokset lisäävät valtionosuuksia.

Rahaa ehdotetaan lasten, vammaisten ja päihdeongelmaisten palveluihin - omaishoitajien jaksamista tuetaan

Valtionosuuksien lisäyksestä 50 miljoonaa euroa ehdotetaan Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaiseen kuntien terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseen ja 25 miljoonaa euroa Sosiaalialan kehittämishankkeen tarkoittamaan sosiaalipalvelujärjestelmän kehittämiseen. Sosiaalialan kehittämishankkeen määrärahalisäyksestä noin 20 miljoonaa euroa käytetään sosiaalipalvelujen kehittämiseen: Lasten päivähoidossa parannetaan erityistä tukea ja hoitoa tarvitsevien lasten asemaa lisäämällä erityislastentarhanopettajien saatavuutta. Perhehoitajien asemaa parannetaan korottamalla hoitopalkkioiden ja kulukorvausten vähimmäismääriä. Vammaisten palveluja parannetaan kaksinkertaistamalla tulkkipalvelujen määrä ja laajentamalla päivätoiminta koskemaan kehitysvammaisten lisäksi myös muita vaikeavammaisia. Omaishoitajien jaksamista tuetaan lisäämällä omaishoitajille järjestettävien vapaapäivien määrää yhdellä päivällä.

Kansallisen terveydenhuollon hankkeeseen liittyvä 50 miljoonan euron lisäys ja Sosiaalialan hankkeeseen liittyvästä lisäyksestä 5 miljoonaa euroa käytetään valtionosuusprosentin korottamiseen yhteensä 0,44 prosenttiyksiköllä. Lisäksi valtionosuusprosenttia korotetaan 0,10 prosenttiyksiköllä liittyen vuonna 2006 toteutettuun toimeentulotuen asumismenojen omavastuun poistamisen kompensaatioon.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosentti nousee nykyisestä 33,32 prosentista 33,86 prosenttiin vuonna 2007.

Sosiaali- ja terveysministeriö esittää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin valtionavustusta 40,2 miljoonaa euroa. Tästä määrärahasta 15 miljoonaa euroa esitetään käytettäväksi Kansallista terveydenhuollon hanketta tukeviin kehittämishankkeisiin. Loppuosa määrärahasta esitetään kohdennettavaksi Sosiaalialan kehittämishankkeen ja Alkoholiohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin.

Päihdeongelmaisten palvelujen varmistamiseen ja kehittämiseen esitetään 10 miljoonan euron valtionavustusta.

Maatalousyrittäjille lisää vuosilomaa

Sosiaali- ja terveysministeriö esittää maatalousyrittäjien lomituspalvelujen parantamiseksi maatalousyrittäjän vuosilomaan yhden päivän lisäystä nykyisestä 24 päivästä 25 päivään vuodessa. Esityksen johdosta määrärahaa on esitetty lisättäväksi 4 miljoonaa euroa. Lisäksi esitetään 0,8 miljoonaa euroa turkistuottajien lomituspalvelujärjestelmän käynnistämiseen vuonna 2007.

Asevelvollisen kotiuttamisrahan maksamiseen esitetään 2,8 miljoonan euron määrärahaa. Kotiuttamisrahan suuruus olisi 100 euroa.

Kansaneläke- ja sairausvakuutusrahastot

Kansaneläkelaitoksen osuus kansaneläkkeiden kustannuksista on 40 %. Valtio vastaa kustannuksista muilta osin. Kansaneläkelaitoksen rahoitusosuus katetaan pääosin työnantajilta perittävällä kansaneläkemaksulla. Valtion osuus kansaneläkemenoista on 841 miljoonaa euroa, minkä lisäksi valtio rahoittaa eläkkeensaajien asumistuet, lapsen hoitotuet ja vammaistuet kokonaisuudessaan eli noin 442 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio turvaa kansaneläkevakuutusrahaston rahoitusomaisuuden, jonka tulee olla vähintään 4 % vuotuisista maksetuista kokonaismenoista sekä turvaa kansaneläkevakuutusrahaston maksuvalmiuden. Vuonna 2007 kansaneläkerahaston vähimmäistason säilyttäminen edellyttää valtion takuusuoritusta arviolta 597 miljoonaa euroa.

Sairausvakuutus on jaettu työtulovakuutukseen ja sairaanhoitovakuutukseen. Työtulovakuutuksen rahoittavat työnantajat ja palkansaajat sekä yrittäjät. Vuonna 2007 arvioidaan vakuutettujen ja työnantajamaksuista tuloutuvan yhteensä 1 863 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio osallistuu työtulovakuutuksen rahoitukseen rahoittamalla vähimmäispäivärahat, osuuden yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollosta sekä osuuden vanhempainpäivärahoista, yhteensä 90 miljoonaa euroa. Sairaanhoitovakuutuksen kuluista valtio rahoittaa EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset kokonaan sekä osuuden Kansaneläkelaitoksen toimintakuluista. Muutoin sairaanhoitovakuutuksen rahoittavat puoliksi palkansaajat ja yrittäjät sekä etuudensaajat, yhteensä 1 014 miljoonaa euroa. Valtion osuus sairaanhoitovakuutukseen on yhteensä 1 077 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio turvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden.

Sosiaalivakuutusmaksut

Toimeentulojärjestelmien rahoitus säilyy rakenteiltaan entisellään. Pakollisten sosiaalivakuutusten yhteismäärissä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Työttömyysvakuutusmaksujen arvioidaan pysyvän ennallaan ja työeläkemaksujen arvioidaan nousevan hieman.

Työnantajan sosiaaliturvamaksu

Työnantajan sosiaaliturvamaksu määräytyy työnantajan kansaneläkemaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun yhteismäärän perusteella. Maksujen yhteismäärät nousevat vuodesta 2006 kaikilla työnantajilla 0,013 prosenttiyksikköä.

Lapin alueen ja saaristokuntien työnantajan sosiaaliturvamaksukokeilua on jatkettu vuosille 2006 - 2009 ja laajennettu koskemaan kunta- ja seurakuntatyönantajia.
Kainuun hallintokokeiluun kuuluvissa kunnissa yksityiset työnantajat sekä kunta- ja seurakuntatyönantajat on vapautettu työnantajan sosiaaliturvamaksusta vuosina 2005 - 2009.
Lisäksi Pielisen-Karjalan, Rautavaaran ja Ilomantsin yksityiset, kunta- ja seurakuntatyönantajat vapautetaan työnantajan sosiaaliturvamaksusta vuosina 2007 - 2009. Kainuun hallintokokeilualueen sekä Pielisen-Karjalan, Rautavaaran ja Ilomantsin maksuvapautuksista arvioitu vuosittainen maksutuottojen vajaus katetaan Kansaneläkelaitokselle muiden alueiden työnantajien 0,011 prosenttiyksikköä korkeammalla kansaneläkemaksulla.

Työnantajan sairausvakuutusmaksu

Vuodesta 2007 alkaen työnantajien sairausvakuutusmaksu on 2,07 % palkasta. Maksu on 0,01 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2006.

Työnantajan kansaneläkemaksut

Yksityisten työnantajien ja valtiotyönantajien kansaneläkemaksu on vuonna 2007 maksuluokasta riippuen 0,901 % (v. 2006 0,898 %), 3,101 % (3,098 %) tai 4,001 % (3,998 %). Valtiotyönantajien ja kunta- ja seurakuntatyönantajien kansaneläkemaksu nousee 1,951 prosenttiin. 0,003 prosenttiyksikön korotus aiheutuu sosiaaliturvamaksun alennuskokeilun laajentamisesta koskemaan Lapin alueen ja saaristokuntien sekä Kainuun hallintoalueen työnantajien lisäksi Pielisen-Karjalan sekä Ilomantsin ja Rautavaaran kuntien yksityisiä, kunta- ja seurakuntatyönantajia vuosina 2007 - 2009. Vakuutetuilta ei peritä kansaneläkemaksua.

Vakuutetun sairausvakuutusmaksut

Vakuutetun sairausvakuutusmaksu muodostuu sairausvakuutuksen päivärahamaksusta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta.

Vuodesta 2007 alkaen palkansaajilta peritään työtulon perusteella päivärahamaksua 0,77 % ja sairaanhoitomaksua 1,34 % eli yhteensä 2,11 % (vuonna 2006 2,10 %). Yrittäjiltä peritään työtulon perusteella päivärahamaksua 1,02 % ja sairaanhoitomaksua 1,34 % eli yhteensä 2,36 % (vuonna 2006 2,35 %). Eläketuloista ja etuustuloista peritään lähes nykyisen sairausvakuutuksen suuruista sairaanhoitomaksua 1,51 % (1,50 % vuonna 2006).

Työttömyysvakuutusmaksut

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan pysyvän vuoden 2006 tasolla, eli 0,75 prosenttina palkkasumman 840 940 euron osalta ja sen ylittävältä osalta 2,95 prosenttina. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan pysyvän edelleen 0,58 prosenttina palkasta.

Työeläkevakuutusmaksut

Keskimääräisen TEL -maksun arvioidaan nousevan 16,6 prosenttiin. Valtiotyönantajan työeläkemaksujen arvioidaan pysyvän ennallaan 19,2 prosentissa. Kuntatyönantajan työeläkemaksun arvioidaan nousevan 23,73 prosenttiin (23,61 % vuonna 2006). Sekä työntekijän, yrittäjän että työnantajan työeläkemaksujen arvioidaan nousevan vuoden 2006 tasosta. Työntekijän perustyöeläkemaksun arvioidaan nousevan 4,4 prosenttiin palkasta (4,3 % vuonna 2006). 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden työeläkemaksun arvioidaan nousevan 5,6 prosenttiin palkasta (5,4 % vuonna 2006).

Yrittäjien ja maatalousyrittäjien työeläkemaksun, joka seuraa TEL-työeläkevakuutuksen keskimääräistä maksua, arvioidaan nousevan alle 53-vuotiaiden osalta 21,0 prosenttiin (20,8 % vuonna 2006) ja 53-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta 22,2 prosenttiin palkasta (21,9 % vuonna 2006).

Sairausvakuutuskorvaukset

Sairausvakuutuskorvauksien arvioidaan nousevan kaikkiaan noin 4,044 miljardiin euroon (3,8 miljardia euroa vuonna 2006). Merkittävin kasvu aiheutuu vanhempainpäivärahamenojen sekä lääkekorvaus- ja sairauspäivärahamenojen noususta.

Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen esitetään käytettäväksi 100,1 miljoonaa euroa (98,6 miljoonaa euroa vuonna 2006). Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu edelleen 8,4 miljoonaa euroa.
Maatalouden tilakäyntejä tehostetaan 1.1.2007 lukien osana maatalousyrittäjien työterveyshuoltoa. Kokonaiskustannukset lisääntyvät uudistuksen johdosta 0,7 miljoonaa euroa, josta valtionosuuteen on otettu huomioon lisäyksenä 0,3 miljoonaa euroa.
Osasairauspäiväraha otetaan käyttöön 1.1.2007. Se alentaa sairauspäivärahamenoja 3,5 miljoonaa euroa. Vuositasolla vaikutus on 5,5 miljoonaa euroa.

Urheiluseurat maksavat vuoden 2007 alusta työnantajan sosiaaliturvamaksua. Vakuutusmaksun tuottolisäyksessä on huomioitu 0,3 miljoonaa euroa, mikä otetaan huomioon vakuutusmaksuja määrättäessä.

Apurahansaajien sosiaaliturvaa kehitetään 1.1.2007 lukien osana yrittäjien eläketurvaa ja ansioperusteista sairausvakuutusta. Uudistus lisää sairausvakuutuksen päivärahamenoja 0,5 miljoonaa euroa vuodesta 2007 lukien, mutta samalla myös päivärahamaksun tuotto kasvaa.
Kansaneläkelaitoksen yhteydessä toimineet sosiaalivakuutuslautakunnat lakkautetaan 31.12.2006 ja toiminta siirtyy tarkastuslautakuntaan, jonka nimi muuttuu sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnaksi.

Perhevapaat

Perhevapaauudistuksessa vanhempainpäivärahoja korotetaan osittain. Äidille maksetaan äitiysloman ensimmäiseltä 56 arkipäivältä nykyistä korkeampaa päivärahaa (n. 90 % tuloista). Tämän jälkeen äidille maksettava äitiys- tai vanhempainraha määräytyy samoin perustein kuin nyt. Jos isä pitää osan vanhempainrahakaudesta, hänelle maksetaan ensimmäiseltä 50 arkipäivältä nykyistä korkeampaa vanhempainrahaa eli noin 80 % työtuloista. Isän ei tarvitse jäädä kotiin heti äitiyspäivärahajakson päätyttyä, vaan perhe voi jakaa vanhempainrahajakson käytön miten haluaa.

Työnantajalle maksettavaa vuosilomakorvausta korotetaan ja ns. isäkuukauden käyttöä joustavoitetaan. Lisäksi pidennetään adoptiovanhempien vanhempainrahakauden vähimmäiskestoa 180 päivästä 200 päivään. Valtio rahoittaa uudistuksesta 0,8 miljoonaa euroa. Lisäksi uudistusta rahoitetaan korottamalla palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksua 0,04 prosenttiyksikköä ja työnantajan sairausvakuutusmaksua 0,05 prosenttiyksikköä. Korotus sisältyy edellä mainittuihin vakuutusmaksuihin. Perhevapaita koskeva hallituksen esitys annetaan syksyllä.

Eläkemenot

Eläkkeisiin on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan kautta varattu 2,44 miljardia euroa (2,38 miljardia euroa vuonna 2006). Kasvua on 55,3 miljoonaa euroa, mikä aiheutuu pääasiassa 1.9.2006 tehtävästä tasokorotuksesta kansaneläkkeisiin. Määrärahasta käytetään kansaneläkkeisiin 1,9 miljardia euroa, maatalousyrittäjien eläkkeisiin 446 miljoonaa euroa, yrittäjäeläkkeisiin 67 miljoona euroa ja merimieseläkkeisiin 42 miljoonaa euroa.
Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä- ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet, joiden osuus on noin 16 % kokonaiseläkemenoista, rahoitetaan pääasiassa työnantajien vakuutusmaksuilla sekä valtion varoista.

Yrittäjien eläkelakia ja siihen liittyviä muita lakeja ehdotetaan muutettavaksi 1.1.2007 lukien. Yrittäjien eläkelain kokonaisuudistuksen lisäksi kehitetään apurahansaajien eläketurvaa, lakkautetaan yrittäjien lisäeläketurva, tarkistetaan vakuuttamisvelvollisuutta ja korotetaan yrittäjien työtulon ylärajaa. Em. uudistusten johdosta valtionosuus vähenee yhteensä 9,8 miljoonalla eurolla vuonna 2007. Kun eläkkeitä ryhdytään maksamaan vuosina 2030 - 2080 eläketurvasta riippuen, valtion osuudet kasvavat kymmenillä miljoonilla euroilla vuodessa.
Kuntien kalleusluokitus pysyy ennallaan vuoteen 2008 saakka.

Eläkkeiden indeksimuutokset ja palkkakerroin

Työeläkeindeksi nousee arviolta noin 1,83 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kansaneläkeindeksi nousee arviolta 1,38 %. Palkkakerroin nousee arviolta 2,9 prosenttia vuoteen 2006 verrattuna.

Työttömyysturva

Valtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi vuonna 2007 arvioidaan 659 miljoonaa euroa (667,5 miljoonaa euroa vuonna 2006). Työttömyysasteen on arvioitu laskevan 7,4 prosenttiin vuonna 2007, mikä vähentää työttömyyskassoille maksettavia valtionosuusmenoja sekä perusturvamenoja. Työttömän peruspäivärahaa korotetaan elinkustannusten muutosta vastaavasti. Täysimääräinen peruspäiväraha vuonna 2007 on arviolta 23,82 euroa ( 23,50 euroa vuonna 2006) päivältä.

Yrittäjien työttömyysturvaoikeutta esitetään muutettavaksi 1.1.2007 lukien. Yrittäjän perheenjäsenen katsotaan työllistyneen siihen ajankohtaan saakka, jolloin yritystoiminta on kokonaan lopetettu tai se on ollut yhdenjaksoisesti keskeytyneenä neljän kuukauden ajan. Esityksen mukaan yritystoiminnan tai oman työn lopettamista tai neljän kuukauden keskeytystä ei edellytettäisi 1.1.2007 alkaen, jos perheenjäsenen työ yrityksessä on loppunut tuotannollis-/taloudellisesta syystä. Muutosta ei sovellettaisi perheenjäseneen, joka on tai on ollut omistajana yrityksessä. Muutokset toteutetaan osana yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Muutosten kustannusvaikutukset arvioidaan noin 11 miljoonaksi euroksi. Valtionosuuteen lisäys arvioidaan noin 5 miljoonaksi euroksi vuonna 2007.

Tuottavuusohjelmaa toteutetaan

Tuottavuusohjelman toteuttamiseen liittyvinä toimenpiteinä ministeriö on asettanut hallinnonalan tutkimus- ja kehittämislaitosten toiminnan tehostamista selvittävän työryhmän, jonka ehdotusten pohjalta valmistellaan vuoden 2008 talousarvioon liittyvä hallituksen esitys. Edelleen selvitetään ne toimenpiteet, joilla voidaan vähentää valvonta-, muutoksenhaku- ja lupaviranomaisten työmäärää ja myös henkilöstötarvetta mm. vaikuttamalla esille tulevien asioiden määrään. Ministeriön johto- ja asiantuntijatehtäviä kehitetään, suurten hankkeiden hallintaa parannetaan ja sähköisen asianhallinnan laajentamista uusille tehtäväalueille jatketaan vuonna 2007. Vuoden 2007 kevääseen mennessä selvitetään ministeriön roolia, ministeriötason tehtäväkokonaisuutta ja kokoa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtäminen palvelukeskuksiin toteutetaan hallinnonalalla asteittain vuosina 2007 - 2009.

Influenssapandemiaan varaudutaan

Hallinnonalan valmiutta tukea kansallista varautumista influenssapandemiaan parannetaan edelleen. Kansanterveyslaitoksen pysyvää valmiustasoa nostetaan myös muiden uhkaavien tartuntatautitilanteiden tai biologisten uhkatilanteiden varalta mm. parantamalla päivystysvalmiutta, laboratoriovalmiuden ylläpitoa sekä tehostamalla pandemian torjuntaan rakennettua viestintä- ja tietoteknistä valmiutta. Edelleen sairaanhoitopiirien kuntayhtymille esitetään valtionavustusta alueellisen epidemiologisen toimintavalmiuden ja asiantuntijuuden kehittämiseen sekä yleensä tartuntatautien torjuntavalmiuksien parantamiseen mukaan lukien nykyisten eristystilojen kunnostaminen ja uusien rakentaminen. Myös lääninhallitusten toimintavalmiuksia tehostetaan. Sosiaali- ja terveysministeriö esittää tähän tarkoitukseen yhteensä 4,5 miljoonaa euroa talousarvion eri momenteilta.

Asiakastietojen sähköinen arkisto

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen kansallisen sähköisen arkiston määrittelyyn, perustamiseen ja ylläpitoon esitetään yhteensä 11,9 miljoonaa euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä siten, että Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi tulee ylläpitää sähköistä arkistopalvelua sekä siihen liittyviä tietoverkko- ja muita palveluja ja kansallista reseptikeskuspalvelua. Valtio korvaa Kansaneläkelaitokselle toiminnan käynnistämisestä ja alkuvaiheen ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Käynnistämisvaiheen jälkeen Kansaneläkelaitos perii käyttäjiltä maksuja, joilla katetaan tietojärjestelmäpalvelun ylläpidosta sekä asiakastietojen luovuttamisesta aiheutuvat kustannukset.

STM:n ehdotus budjettiosuudekseen 2007
Ehdotuksen liiteet
Tiedotteen liitetaulukot

Lisätietoja:
Valtiosihteeri Leila Kostiainen, puh. (90) 160 74099 (yleiset kysymykset)
Valtiosihteeri Terttu Savolainen, puh. (90) 160 73165 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Kimmo Norrmén, puh. (09) 160 73754 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Marja Tallavaara, puh. (09) 160 74157 (yleiset kysymykset)
Apulaisosastopäällikkö Raimo Ikonen, puh. (09) 160 73791 (budjetti kokonaisuudessaan)
Talouspäällikkö Arto Mynttinen, puh. (09) 160 73817 (virastoja ja laitoksia koskevat asiat)
Finanssisihteeri Arto Salmela, puh. (09) 160 74430 (kuntien valtionosuudet)
Finanssisihteeri Taimi Saloheimo, puh. (09) 160 73122 (sosiaalivakuutus, toimeentuloturva)
Neuvotteleva virkamies Minna Liuttu, puh. (09) 160 74423 (sosiaalivakuutus)
Johtaja Anja Kairisalo, puh. (09) 160 74411 (sairausvakuutus)
Hallitusneuvos Esko Salo, puh. (09) 160 73180 (työttömyysturva)
Finanssisihteeri Tuula Karhu, puh. (09) 160 74354 (terveysasiat)
Apulaisosastopäällikkö, hallitusneuvos Marja-Liisa Partanen, puh. (09) 160 73804 (terveysasiat)
Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, puh. (09) 160 73859 (perhe- ja sosiaaliasiat)
Finanssisihteeri Ritva Cantell, puh. (09) 160 73903 (perhe- ja sosiaaliasiat)