Hyppää sisältöön
Media

Sosiaaliturvakomitean kokousaiheina kannustinloukut, työkyvyttömyysetuudet sekä ekologisesti kestävän hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan yhteys

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 23.3.2022 16.02
Tiedote

Sosiaaliturvakomitea aloitti kannustin- ja informaatioloukkuja käsittelevän linjauksen valmistelun kokouksessaan 21.3.2022. 

”Työllistymisen kannustimet ovat parantuneet merkittävästi 1990-lukuun verrattuna, mutta kannustinloukkuja on edelleen jäljellä etenkin tilanteissa, joissa yksilö tai kotitalous saa useita päällekkäisiä etuuksia. Kannustinloukkujen purkamisessa joudutaan väistämättä tasapainottelemaan työnteon kannustimien, sosiaaliturvan riittävyyden ja julkisen talouden kestävyyden välillä. 

Sosiaaliturvassa on aina kannustinloukkuja, jos lähtökohtana on sosiaaliturva, jolla tulee toimeen. Niitä voidaan toki vähentää ja niiden sijaintiin vaikuttaa. Työllisyyden näkökulmasta taloudellisten kannustinloukkujen purkaminen kannattaa kohdistaa etuuksiin, tuloluokkiin ja henkilöihin, joiden kohdalla kannustimien työllisyysvaikutus on keskimääräistä suurempi. Kannustinloukkujen haitallisia työllisyysvaikutuksia voidaan vähentää myös etuuksien saamiseen liittyvien velvollisuuksien ja palvelujen avulla”, kertoi tutkimus- ja arviointijaoston jäsen, johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen. 

Sosiaaliturvakomitea aloitti keskustelun aiheesta puheenjohtajiston luonnoksen pohjalta. Todettiin, että palvelujen ja etuuksien yhteensovittamista koskeva keskustelu ja muut kevään aikana käytävät komitean keskustelut täydentävät kokonaiskuvaa. 

Sosiaaliturvakomitea käy kevään 2022 aikana läpi nykyjärjestelmän ongelmat lähetekeskustelutyyppisesti. Linjaukset viimeistellään syksyllä. Komitean esitysmateriaalissa on lähetekeskustelujen alustava aikataulu (Liite 2, diat 45-47).  

Selvitys työkyvyttömyysetuuksien uudistuksista eri maissa

Sosiaaliturvakomitea sai selvityksen eri maiden työkyvyttömyysetuusjärjestelmien uudistuksista. Vertailumaissa Itävallassa, Norjassa, Ruotsissa ja Virossa työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrät olivat kasvaneet ja erityisesti nuorten työkyvyttömyyseläkkeet yleistyneet ennen uudistuksia. 

Ruotsissa ja Norjassa työkyvyttömyysetuus muuttui luonteeltaan päivärahatyyppiseksi etuudeksi. Virossa siirryttiin tasamääräiseen työkykyisyysetuuteen, jota voi saada täysimääräisenä tai osaetuutena. Osaetuudella on velvollisuus osallistua työnhaku- ja aktivointitoimintaan. Itävallassa määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen tilalle luotiin päivärahatyyppinen kuntoutus- tai uudelleenkoulutusraha. Varsinaista työkyvyttömyysetuutta saa näissä maissa nyt pääsääntöisesti vain pysyvän työkyvyttömyyden perusteella. Nuorten tilannetta on pyritty parantamaan eriyttämällä etuuksia vanhemmista ikäluokista.


Ekologisesti kestävä hyvinvointi ja sosiaaliturva

Komitea käsitteli myös ekologisesti kestävän hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan yhteyttä sekä huhtikuussa 2022 julkaistavaa tietokoostetta ”Elonkehä, ilmastonmuutos ja sosiaaliturva”. Tietokooste on osa strategisen tutkimuksen ja sosiaaliturvakomitean tietokumppanuutta. 

Raportin kirjoittajat esittävät, että hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi tarvitaan kestävyysmurros, joka sisältää sekä järjestelmätason että yksilötason muutoksia. Kestävyysmurroksella on vaikutuksia muun muassa eri toimialoihin ja niiden työllisyyteen, työvoiman tarpeisiin, energian hintaan, asumiseen, kulutukseen, liikkumiseen ja ruokajärjestelmään.

”Kestävyysmurros voi voimistaa eriarvoisuutta, jollei oteta käyttöön keinoja, jotka vähentävät haavoittuvuutta ja vahvistavat kykyä omaksua uusia ratkaisuja. Tulee ratkaista, mihin haasteisiin vastataan sosiaaliturvaa kehittämällä ja mihin muilla politiikkamekanismeilla, kuten energia- tai asuntopolitiikan keinoin”, toteavat erityisasiantuntija Paula Schönach ja professori Mikael Hildén.

Komitean välimietintöön valmistellaan myöhemmin kirjaus sosiaaliturvasta ja vihreästä siirtymästä.

Katso myös:

----
Komitea sai tiedoksi katsauksen Työelämän ja työmarkkinoiden muutoksiin. Aihetta on käsitelty komitean kokouksessa marraskuussa 2021. Katsaus ilmestyy myöhemmin työpaperina sosiaaliturvakomitean julkaisusarjassa.


Kokousmateriaali:

Lisätietoja:

sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja, tutkimusprofessori Pasi Moisio, p. 029 524 7228, [email protected]
Olli Kärkkäinen, johtava erityisasiantuntija, p. 029 553 0545 [email protected]
Antti Mielonen, erityisasiantuntija, Eläketurvakeskus, [email protected]
Paula Schönach, erityisasiantuntija, Aalto-yliopisto, [email protected]
Mikael Hildén, professori, Suomen ympäristökeskus, [email protected]
sosiaaliturvakomitean 2. varapuheenjohtaja, osastopäällikkö Heli Backman, p. 0295 163 668, [email protected]
sosiaaliturvakomitean 3. varapuheenjohtaja, johtaja Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085, [email protected]
viestintäasiantuntija Tuulia Nieminen, p. 0295 163 635, [email protected]


 

Sivun alkuun