Sosiaaliturvakomitean kokousaiheina kannustinloukut, työkyvyttömyysetuudet sekä ekologisesti kestävän hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan yhteys
Sosiaaliturvakomitea aloitti kannustin- ja informaatioloukkuja käsittelevän linjauksen valmistelun kokouksessaan 21.3.2022.
”Työllistymisen kannustimet ovat parantuneet merkittävästi 1990-lukuun verrattuna, mutta kannustinloukkuja on edelleen jäljellä etenkin tilanteissa, joissa yksilö tai kotitalous saa useita päällekkäisiä etuuksia. Kannustinloukkujen purkamisessa joudutaan väistämättä tasapainottelemaan työnteon kannustimien, sosiaaliturvan riittävyyden ja julkisen talouden kestävyyden välillä.
Sosiaaliturvassa on aina kannustinloukkuja, jos lähtökohtana on sosiaaliturva, jolla tulee toimeen. Niitä voidaan toki vähentää ja niiden sijaintiin vaikuttaa. Työllisyyden näkökulmasta taloudellisten kannustinloukkujen purkaminen kannattaa kohdistaa etuuksiin, tuloluokkiin ja henkilöihin, joiden kohdalla kannustimien työllisyysvaikutus on keskimääräistä suurempi. Kannustinloukkujen haitallisia työllisyysvaikutuksia voidaan vähentää myös etuuksien saamiseen liittyvien velvollisuuksien ja palvelujen avulla”, kertoi tutkimus- ja arviointijaoston jäsen, johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen.
Sosiaaliturvakomitea aloitti keskustelun aiheesta puheenjohtajiston luonnoksen pohjalta. Todettiin, että palvelujen ja etuuksien yhteensovittamista koskeva keskustelu ja muut kevään aikana käytävät komitean keskustelut täydentävät kokonaiskuvaa.
Sosiaaliturvakomitea käy kevään 2022 aikana läpi nykyjärjestelmän ongelmat lähetekeskustelutyyppisesti. Linjaukset viimeistellään syksyllä. Komitean esitysmateriaalissa on lähetekeskustelujen alustava aikataulu (Liite 2, diat 45-47).
Selvitys työkyvyttömyysetuuksien uudistuksista eri maissa
Sosiaaliturvakomitea sai selvityksen eri maiden työkyvyttömyysetuusjärjestelmien uudistuksista. Vertailumaissa Itävallassa, Norjassa, Ruotsissa ja Virossa työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrät olivat kasvaneet ja erityisesti nuorten työkyvyttömyyseläkkeet yleistyneet ennen uudistuksia.
Ruotsissa ja Norjassa työkyvyttömyysetuus muuttui luonteeltaan päivärahatyyppiseksi etuudeksi. Virossa siirryttiin tasamääräiseen työkykyisyysetuuteen, jota voi saada täysimääräisenä tai osaetuutena. Osaetuudella on velvollisuus osallistua työnhaku- ja aktivointitoimintaan. Itävallassa määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen tilalle luotiin päivärahatyyppinen kuntoutus- tai uudelleenkoulutusraha. Varsinaista työkyvyttömyysetuutta saa näissä maissa nyt pääsääntöisesti vain pysyvän työkyvyttömyyden perusteella. Nuorten tilannetta on pyritty parantamaan eriyttämällä etuuksia vanhemmista ikäluokista.
Ekologisesti kestävä hyvinvointi ja sosiaaliturva
Komitea käsitteli myös ekologisesti kestävän hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan yhteyttä sekä huhtikuussa 2022 julkaistavaa tietokoostetta ”Elonkehä, ilmastonmuutos ja sosiaaliturva”. Tietokooste on osa strategisen tutkimuksen ja sosiaaliturvakomitean tietokumppanuutta.
Raportin kirjoittajat esittävät, että hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi tarvitaan kestävyysmurros, joka sisältää sekä järjestelmätason että yksilötason muutoksia. Kestävyysmurroksella on vaikutuksia muun muassa eri toimialoihin ja niiden työllisyyteen, työvoiman tarpeisiin, energian hintaan, asumiseen, kulutukseen, liikkumiseen ja ruokajärjestelmään.
”Kestävyysmurros voi voimistaa eriarvoisuutta, jollei oteta käyttöön keinoja, jotka vähentävät haavoittuvuutta ja vahvistavat kykyä omaksua uusia ratkaisuja. Tulee ratkaista, mihin haasteisiin vastataan sosiaaliturvaa kehittämällä ja mihin muilla politiikkamekanismeilla, kuten energia- tai asuntopolitiikan keinoin”, toteavat erityisasiantuntija Paula Schönach ja professori Mikael Hildén.
Komitean välimietintöön valmistellaan myöhemmin kirjaus sosiaaliturvasta ja vihreästä siirtymästä.
Katso myös:
- Tallenne sosiaaliturvakomitean verkkoseminaarista ”Hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa: reilu vihreä siirtymä ja sosiaaliturvan rajat, 16.3.2022”Linkki toiselle sivustolle
- Kansalaisten näkemyksiä sosiaaliturvasta Kansalaispulssi-kyselyssä 24.2.2022 (diat 31–34)Linkki toiselle sivustolle
----
Komitea sai tiedoksi katsauksen Työelämän ja työmarkkinoiden muutoksiin. Aihetta on käsitelty komitean kokouksessa marraskuussa 2021. Katsaus ilmestyy myöhemmin työpaperina sosiaaliturvakomitean julkaisusarjassa.
Kokousmateriaali:
- KokouskutsuTiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 294kB
- Liite 1 Edellisen kokouksen pöytäkirjan luonnos (14.2.2022)Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 309kB
- Liite 2 Diaesitys Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 2.2MB
- Liite 3 Kannustinloukut Puheenjohtajiston linjausesitys Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 749kB
- Liite 4 Työelämän ja työmarkkinoiden muutoksetTiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 1.7MB
Lisätietoja:
sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja, tutkimusprofessori Pasi Moisio, p. 029 524 7228, etunimi.sukunimi@thl.fi
Olli Kärkkäinen, johtava erityisasiantuntija, p. 029 553 0545 etunimi.sukunimi@gov.fi
Antti Mielonen, erityisasiantuntija, Eläketurvakeskus, etunimi.sukunimi@etk.fi
Paula Schönach, erityisasiantuntija, Aalto-yliopisto, etunimi.sukunimi@aalto.fi
Mikael Hildén, professori, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi
sosiaaliturvakomitean 2. varapuheenjohtaja, osastopäällikkö Heli Backman, p. 0295 163 668, etu-nimi.sukunimi@gov.fi
sosiaaliturvakomitean 3. varapuheenjohtaja, johtaja Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085, etuni-mi.sukunimi@gov.fi
viestintäasiantuntija Tuulia Nieminen, p. 0295 163 635, etunimi.sukunimi@gov.fi