Sosiaalialan selvityshenkilöiden raportti
Sosiaalialan selvityshenkilöt esittelevät valtakunnallisen kehittämisohjelman. Keskeiset osat ohjelmasta on tarkoitettu sisällytettäväksi tulevaan hallitusohjelmaan. Kehittämisohjelmassa on tarkoitus korjata sosiaalipalvelujen suurimmat jälkeenjääneisyydet. Keskeisiä painopisteitä ovat vanhusväestön palvelut ja lasten ja perheiden palvelut. Sosiaalihuollon satapäisen henkilöstön työoloja ja osaamista sekä työn vaikuttavuutta on tarkoitus merkittävästi kehittää. Selvityshenkilöt esittävät kuntien valtionosuuden kasvattamista vuosittain 38 miljoonalla eurolla niin että valtionosuudet vuonna 2007 olisivat 155 miljoonaa euroa nykyistä korkeammalla tasolla. Lisäksi ohjelman toimeenpanoon esitetään muuta valtion rahoitusta.
Vanhusten ja perheiden palvelut ensi sijalla
Lapsiperheiden kohdalla suurin jälkeenjääneisyys on lastensuojelussa sekä ennaltaehkäisevissä psykososiaalisissa palveluissa. Selvityshenkilöt esittävät päiväkodeissa palattavaksi ryhmäkokojen säätelyyn. Lisäksi ehkäisevää lapsiperheiden kotipalvelua esitetään lisättäväksi.
Selvityshenkilöiden ehdotuksissa korostuu huoli ikääntyvän väestön palvelujen turvaamisesta. Ohjelmassa esitetään työsopimuslainsäädäntöä muutettavaksi siten, että aikuisikäisillä työelämässä olevilla olisi oikeus akuuttitilanteessa jäädä määräajaksi pois työstä järjestämään iäkkään vanhempansa hoitoa sekä siirtyä myös lyhennettyyn työaikaan oman vanhempansa hoidon vuoksi. Edelleen selvityshenkilöt esittävät lievää hoivatakuuta, jonka mukaan vanhuksille säädettäisiin tietyin edellytyksin oikeus päästä palvelujen tarpeen arviointiin kolmen vuorokauden kuluessa yhteydenotosta ja tämän seurauksena tarvittaessa myös oikeus hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Vastaava oikeus esitetään niille vanhuksille, jotka saavat Kansaneläkelaitoksen maksamaa eläkkeensaajan erityishoitotukea. Kuntien valtionosuuden lisäämisen kautta halutaan myös varmistaa, että vanhuspalveluissa edelleen ilmenevä noin 4 500 työntekijän vajaus kurottaisiin umpeen. Kuntien valtionosuuksiin esitetään lisärahoitusta neljänä tulevana vuonna kunakin noin 38 miljoonaa euroa.
Kuntien vastuuta rakennetyöttömyyden hoidossa selkeytettävä
Selvityshenkilöt esittävät myös, että kuntien vastuusta rakennetyöttömyyden hoidossa säädettäisiin nykyistä selkeämmin laissa ja että tästä aiheutuvia kustannuksia kompensoitaisiin valtion varoista nykyistä enemmän. Kuntien vastuu liittyy erityisesti niiden 180 000 pitkäaikaistyöttömän työkuntoisuuden parantamiseen, jotka saavat työmarkkinatukea ja osin myös täydentävää toimentulotukea.
Sosiaalipalvelujen henkilöstön osaamiseen panostettava
Selvityshenkilöt esittävät alan ammatillisen täydennyskoulutuksen lakisääteistämistä. Edelleen esitetään sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen työkäytäntöjen ja menetelmien merkittävää kehittämistä Sosiaalihuollon hyvät käytännöt -ohjelman luomisen kautta. Sosiaalialan uusien alueellisten osaamiskeskusten toimintaedellytyksiä esitetään parannettavaksi, jotta keskukset voisivat nykyistä paremmin toimia sosiaalihuollon uudistajina yhdessä peruskuntien kanssa.
Erityispalvelut seudulliselta pohjalta
Keskeiset sosiaalihuollon erityispalvelut, eli lähinnä lastensuojelun, päihdehuollon, vammaishuollon ja erityispäivähoidon palvelut esitetään järjestettäväksi seudullisesti ns. vastuullisen keskuskunnan mallin pohjalta. Seudullisen yhteistyön kartoitus tulisi tehdä koko maassa vuoden 2003 loppuun.
Palvelujen saamisen perusteet ja vähimmäisstandardit määriteltävä
Selvityshenkilöt katsovat, että sosiaalipalvelujen valtakunnallista ohjausta tulisi kehittää kolmen elementin varassa. Ne ovat (i) riittävä perusrahoitus palvelutuotantoon, mikä merkitsee nimenomaan valtion rahoitusosuuden kasvattamista, (ii) asiakkaiden palveluoikeuksien eli lähinnä palvelujen saamisen perusteiden vahvistaminen ja selkeyttäminen, sekä (iii) palvelujen vähimmäisstandardien määrittely. Tässä tarkoituksessa esitetään, että keskeisiin sosiaalipalveluihin ja väestöryhmille määritellään palvelujen saamisen perusteet, jotka asteittain luovat eräänlaisen palvelutakuun. Työ esitetään aloitettavaksi vanhuspalveluista. Tarkoituksena on apua tarvitsevan kansalaisen näkökulmasta turvata palvelun saaminen ja parantaa avun saamisen ennustettavuutta.
Tämän lisäksi selvityshenkilöt katsovat, että keskeisiin sosiaalipalveluihin tulisi laatia laatua määrittävät vähimmäisstandardit, jotka sovittaisin valtakunnallisesti. Nämä standardit olisivat nykyisiä laatusuosituksia sitovampia, yksiselitteisempiä ja samalla matalampitasoisia. Selvityshenkilöiden käsityksen mukaan oleellinen perustelu vähimmäisstandardien määrittelylle tulee uudistetun perustuslain 19 §:stä, jossa säädetään sekä oikeudesta välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon että riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Varsinaista esitystä laatustandardeista ei raporttiin kuitenkaan sisälly.
Nyt julkistettuun raporttiin on sisällytetty vain ne esitykset, joihin hankkeen johtoryhmässä edustetut tahot ovat voineet sitoutua. Ohjelman rahoitusta koskeviin esityksiin ei kuitenkaan valtiovarainministeriön edustaja katsonut voivansa yhtyä.
Ohjelman kustannuskehyksen ulkopuolella on raportin liitteessä esitetty kustannustietoineen toimenpideohjelma lapsiperheiden köyhyysriskin alentamiseksi sekä siitä erikseen pitkäaikaistyöttömien toimeentuloturvan uudelleenjärjestämiseksi.
Lisätietoja antavat hanketta koordinoinut selvityshenkilö, ylijohtaja Matti Heikkilä puh.. 0400-871 575, hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Markku Lehto, puh. (09) 160 73763, toimitusjohtaja Risto Parjanne puh. 050 66720 sekä selvityshenkilöt sosiaalijohtaja Niina Korpelainen, puh. 044 2238824 ja toimitusjohtaja Juha Kaakinen, puh. 050 67088.
> Kansallinen sosiaalinen kehittämisprojekti