Hyppää sisältöön
Media

Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitys vuodelle 2016

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 14.8.2015 12.49
Tiedote 134/2015

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa hallinnonalalleen noin 13,2 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2016. Se on 466 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna, vaikka samanaikaisesti säästetään muun muassa sairausvakuutuskorvauksista. Määrärahaa tarvitaan enemmän hallitusohjelman mukaisten uudistusten toteuttamiseen sekä ennakoituun sosiaaliturva- ja toimeentuloturvaetuuksien tarpeen kasvuun. Takuueläke nousee ja omaishoitajien tukea lisätään.

Hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 32 %, työttömyysturvaan 23 % sekä perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen 24 %. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 9 %.

Asumistukea yhtenäistetään ja takuueläkettä korotetaan

Perhe- ja asumiskustannuksiin ja palveluihin ehdotetaan 3,2 mrd. euroa, missä on lisäystä 564 milj. euroa tähän vuoteen verrattuna. Lisäyksestä 154 milj. euroa aiheutuu budjetin rakenteellisesta muutoksesta, kun Kansaneläkelaitoksen toimintakulut keskitetään yhdelle momentille. Loput 410 milj. euron kasvu aiheutuu vuonna 2015 voimaan tulleesta asumistukiuudistuksesta, asumistuessa käyttöön otetusta ansiotulojen suojaosasta sekä asumistukimenojen kasvusta.

Enimmäisasumismenojen vuotuinen tarkistus jätetään yleisessä asumistuessa tekemättä vuonna 2016, mikä vähentää määrärahatarvetta 21 milj. eurolla. Eläkkeensaajan asumistuki ja yleinen asumistuki yhdistetään. Eläkkeensaajat saavat jatkossa yleistä asumistukea. Uudistus lisää vuonna 2016 yleisen asumistuen menoja 190 milj. euroa ja vähentää eläkkeensaajien asumistukimenoja 230 milj. euroa. Siten uudistus alentaa asumistukimenoja 40 milj. eurolla vuonna 2016 ja jatkossa vuositasolla 95 milj. euroa. Näiden uudistusten myötä perustoimeentulotuen menojen arvioidaan lisääntyvän noin 12 milj. euroa, josta valtionosuus on 6 milj. euroa. Samanaikaisesti takuueläkettä korotetaan noin 23 eurolla kuukaudessa. Sen kustannusvaikutus on 30 milj. euroa vuonna 2016. Lisäksi merimieseläkejärjestelmä uudistetaan vastaamaan paremmin yleistä työeläkejärjestelmää.

Indeksitarkistus jätetään tekemättä kansaneläkeindeksiin ja kuluttajahintaindeksiin sidotuissa etuuksissa perustoimeentulotukea lukuun ottamatta. Lapsilisien indeksisidonnaisuus poistetaan. Toimenpiteet pienentävät määrärahatarvetta noin 16,9 milj. euroa.

Omais- ja perhehoitajia tuetaan

Ikääntyneiden ihmisten kotiin tuotavia palveluja parannetaan ja omais- ja perhehoitajien jaksamista tuetaan. Omaishoitajien mahdollisuutta vapaapäiviin kehitetään ja sijaisjärjestelyjä parannetaan. Tähän ehdotetaan 75 milj. euron lisämäärärahaa kunnille (valtionosuus 100 %).

Lapsiperheiden kotipalvelujen saatavuuden parantamiseksi ehdotetaan 10 milj. euron lisämäärärahaa kunnille. Lastensuojelun toimintatapoja uudistetaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin keskittyväksi.

Julkista terveydenhuoltoa palvelevan lastensairaalan perustamiskustannuksiin ehdotetaan 25 milj. euron määrärahaa.

Eräitä valtionavustuksia vähennetään vuoteen 2015 verrattuna. Valtionavustuksiin kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ehdotetaan 1 milj. euron määräraha. Valtion rahoitukseen terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen ehdotetaan 15 milj. euroa. Terveydenhuollon yksiköiden lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin ehdotetaan 98,6 milj. euroa. Sote-uudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa varten ehdotetaan 5 milj. euron määräraha.

Muutoksia sairausvakuutuskorvauksiin

Sairausvakuutuskorvauksista säästetään alentamalla matkakorvauksia, lääkäri- ja hammaslääkäripalkkiokorvauksia sekä harkinnanvaraisen kuntoutuksen menoja perumalla AURA-kuntoutuksen voimaantulo. Näillä toimenpiteillä julkinen talous säästää noin 80,6 milj. euroa, josta valtionosuus on noin 36,0 milj. euroa vuonna 2016. Lisäksi ruokavaliokorvaus lakkautetaan, jonka säästövaikutus on noin 10 milj. euroa.

Lääkekustannuksista säästetään ottamalla käyttöön alkuomavastuu, korottamalla lääkkeiden peruskorvausta 40 prosenttiin sekä lääkkeiden kustannusten kasvua hillitsevillä toimenpiteillä. Näin saavutetaan noin 26 milj. euron säästö valtionosuuteen ja 58 milj. euron säästö julkiseen talouteen.

Lääkinnällisen kuntoutuksen saamista helpotetaan, mikä lisää valtion menoja 5,6 milj. euroa. Vaikutus julkiseen talouteen on yhteensä 12,5 milj. euroa. Aikuisten kuntoutuspsykoterapian korvaustasoa korotetaan nuorten kuntoutuspsykoterapian korvaustasolle 1.1.2016. Tämä nostaa valtion menoja 5,3 milj. euroa. Vaikutus julkiseen talouteen on 11,6 milj. euroa.

Hallitusohjelman mukaisesti sairaus- ja vanhempainpäivärahojen määräytymisen tulorajoja ja korvausastetta muutetaan. Sairauspäivärahan 70 prosentin korvaustasoon oikeuttavan työtulon rajaa lasketaan nykyisestä ja vanhempainpäivärahan 30 ensimmäisen päivän ajalta maksettavaa korotettua päivärahaa alennetaan. Lisäksi vanhempainlomakausilta karttuvaa lomaoikeutta rajataan. Muutokset alentavat työtulovakuutuksen kustannuksia yhteensä 65 milj. eurolla, mutta eivät vaikuta valtion osuuteen.

Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu enintään 8,4 milj. euroa. Sairausvakuutuskorvausten maksaminen julkisissa tiloissa annettuun yksityiseen hoitoon jatkuu vuoden 2016 loppuun.

Työttömyysturvan tarve kasvussa

Työttömyysturvaan ehdotetaan noin 3,0 mrd. euroa, missä on lisäystä 227 milj. euroa työttömyyden kasvun takia. Vuorotteluvapaan ehtoja muutetaan siten, että vuositasolla koko julkinen talous säästää 50 milj. euroa ja valtio 10 milj. euroa. Vuonna 2016 valtiolle kertyvä säästö on arviolta 4 milj. euroa ja muulle julkiselle taloudelle 10 milj. euroa.

Työttömyysvakuutusmaksua korotetaan nykyarvion mukaan yhdellä prosentilla, josta palkansaajien maksukorotus on 0,5 prosenttiyksikköä ja työnantajien korotus saman verran. Korotus aiheutuu työttömyyden kasvusta. Kassoihin kuulumattomien palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu ohjataan kansaneläkelaitokselle peruspäivärahan rahoitukseen. Maksun korotus alentaa valtion osuutta peruspäivärahan rahoituksessa 46 milj. eurolla.

Veteraanit

Veteraanien tukemiseen ehdotetaan 230,5 milj. euroa. Tästä 117,9 milj. euroa on tarkoitettu sotilasvammakorvauksiin, 60,0 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 20,6 milj. euroa rintamalisiin ja 25,4 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen. Määrärahassa on huomioitu kunnallisiin avopalveluihin oikeuttavan haitta-asterajan alentaminen sotainvalideille 20 prosentista 15 prosenttiin. Tämän kustannusvaikutus olisi ensi vuodelle lisäystä 5 milj. euroa. Rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan taso veteraania kohden nousisi noin 50 euroa verrattuna vuoden 2015 tasoon. Sotilasvammalain mukaisten avohuoltopalvelujen kustannusten korvaamiseen osoitetaan 30 milj. euroa Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroja.

Lomitustoiminta

Maatalousyrittäjien lomituksesta annettua lakia muutetaan siten, että toiminnan menot vähenevät 20 milj. euroa. Menojen vähennys kohdistuu myös lomituspalvelujen hallintomenoihin.

Virastot ja laitokset

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenoihin ehdotetaan 174,8 milj. euroa, jossa on huomioitu yhteensä 17,9 milj. euron säästötoimenpiteet. Suurimpina säästöinä on huomioitu Työterveyslaitoksen valtionavun leikkaus 5 milj. euroa, tutkimuslaitosuudistukseen liittyvät siirrot 6,3 milj. euroa, sektoritutkimusleikkaukset 3,1 milj. euroa ja muut toimintamenosäästöt 1,7 milj. euroa. Lisäksi työsuojelun aluehallintoviranomaisten 1,3 milj. euron määräraha harmaan talouden torjuntaan päättyy vuonna 2015.

Lisätietoja 

Erityisavustaja Tiina Ullvén-Putkonen, p. 0295 163 106 (yleiset kysymykset)
Erityisavustaja Hanna-Maija Kause, p. 0295 163 109 (yleiset kysymykset)
Osastopäällikkö Raimo Ikonen, p. 0295 163 517 (yleiset kysymykset)
Osastopäällikkö Kirsi Varhila, p. 0295 163 338 (sosiaali- ja terveyspalvelut) 
Osastopäällikkö Veli-Mikko Niemi, p. 0295 163 425 (hyvinvointi ja terveys)
Osastopäällikkö Outi Antila, p. 0295 163 164 (sosiaalivakuutusasiat)
Talousjohtaja Mikko Staff, p. 0295 163 214 (talousarvio)
Taloussuunnittelupäällikkö Tomas Forsström, p. 0295 163 563 (virastot ja laitokset)
Neuvotteleva virkamies Mikko Nygård, p. 0295 163 291 (sosiaali- ja terveysasiat, kuntien valtionosuudet)
Finanssisihteeri Marianne Koivunen, p. 0295 163 573 (sosiaalivakuutus)
Johtaja Päivi Voutilainen, p. 0295 163 403 (perhe- ja sosiaaliasiat)
Johtaja Merja Mustonen, p. 0295 163 116 (valtionavustukset, kuntien valtionosuudet)
Johtaja Heikki Palm, p. 0295 163 171 (sosiaalivakuutus)
Neuvotteleva virkamies Minna Liuttu, p. 0295 163 582 (sosiaalivakuutus)
Neuvotteleva virkamies Susanna Grimm-Vikman, p. 0295 163 172 (sosiaalivakuutus)

 

Sivun alkuun