Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitys vuodelle 2003
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksessä on 8 471 miljoonaa euroa. Lisäystä vuoden 2002 talousarvioon on noin 324 miljoonaa euroa. Merkittävimmät määrärahojen lisäykset johtuvat terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämisestä, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta, sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähimmäismäärän korottamisesta, isyyskuukauden toteuttamisesta sekä lapsiperheiden toimeentuloturvan ja lasten ja nuorten palvelujen parantamisesta. Suhteessa eniten korotetaan kuntien valtionosuuksia. Suurin osa määrärahoista ohjataan valtionosuuksien lisäksi edelleen sairausvakuutukseen ja eläkkeisiin.
Sosiaaliturvamaksut
Vakuutetun sairausvakuutusmaksu säilyy ennallaan 1,5 prosentissa palkkatulosta. Eläkkeensaajien ylimääräinen sairausvakuutusmaksu 0,4 % poistetaan.
Työnantajien työllistämisedellytysten parantamiseksi toteutetaan kolmevuotinen kokeilu, jossa yksityisten työnantajien ja valtion liikelaitosten sosiaaliturvamaksut poistetaan vuosilta 2003-2005 valtaosassa Lapin kunnista sekä eräissä saaristokunnissa. Vajeen kattamiseksi työnantajien yleistä sairausvakuutusmaksua korotetaan 0,014 prosenttiyksiköllä. Työnantajien kansaneläkemaksuihin ei tule muutoksia. Ulkomailla oleskelevalta, Suomen sosiaaliturvan säilyttävän henkilön osalta aletaan periä vakuutetun sairausvakuutusmaksua ja työnantajan sosiaaliturvamaksua. Liikenne- ja tapaturmavakuutusvakuutusjärjestelmien ns. täyskustannusvastuun mukaista maksua jatketaan vielä vuonna 2003.
Toimeentuloturva
Normaaleja indeksikorotuksia lukuunottamatta toimeentuloturvan taso säilytetään ennallaan. Työttömien perus- ja ansioturvaa ehdotetaan uudistettavaksi työmarkkinaosapuolten marraskuussa 2001 tekemän sopimuksen pohjalta. Esityksessä on otettu huomioon ne muutokset, jotka on suunniteltu tuleviksi voimaan 1.1.2003. Täysimääräistä peruspäivärahaa korotetaan inflaatiota vastaavasti noin 0,39 eurolla eli 23,14 euroon. Eroraha korvataan maksamalla korotettua ansiopäivärahaa pitkän työuran omaaville enintään 130 päivän ajalta. Lisäksi ansiopäivärahan saamisedellytyksiä muutetaan työssäoloehdon, sovitellun päivärahan sekä yrittäjien päivärahan osalta.
Maahanmuuttajan erityistuki
Kokonaan uusi toimeentuloturvaetuus, maahanmuuttajan erityistuki, toteutuu. Tukea voivat saada 65 vuotta täyttäneet tai työkyvyttömät maahanmuuttajat 1.10.2003 alkaen. Edellytyksenä on vähintään viiden vuoden asumisaika Suomessa. Etuus on tarveharkintainen, joten sekä omat että puolison tulot ja omaisuus vaikuttavat sen saamiseen.
Sairausvakuutus, lääkkeet ja kuntoutus
Sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähimmäistasoa korotetaan 1.1.2003 alkaen. Nykyiseen vähimmäistasoon ei ole tehty perus- eikä indeksikorotuksia. Nyt 10,09 euron suuruinen päiväraha kohoaa arviolta 11,45 euroon. Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytettäviä määrärahoja lisätään. Erityiskorvattavien lääkkeiden piiriä laajennetaan. Lääkemenojen nousua pyritään hillitsemään muun muassa ottamalla lääkkeitä määrätessä käyttöön edullisemmat rinnakkaislääkkeet. Myös sairausvakuutuksen omavastuuosuuksia korotetaan.
Veteraaniasiat
Kuntien sotainvalideille järjestämät avopalvelut ulotetaan nykyistä lievävammaisemmille 25 % haitta-asteen omaaville sotainvalideille. Tällä hetkellä haitta-astevaatimus on 30%. Korotuksia tulee lisäksi sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutusmäärärahoihin. Myös ulkomaalaisten rintama-avustusta korotetaan.
Valtionosuudet kunnille sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korotetaan 1,51 prosenttiyksikköä nykyisestä 25,36 prosentista 26,87 prosenttiin. Valtionosuuksiin tulee 1,4 prosentin indeksikorotus, joka on puolet arvioidusta kustannustason noususta. Yhteensä valtionosuuksien lisäys on 223 miljoonaa euroa, joka on 8,8 % enemmän kuin kuluvan vuoden valtionosuudet.
Valtionosuuksien lisäys on tarkoitettu kohdennettavaksi hyvinvointipalvelujen parantamiseen, erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimivuuden turvaamiseen sekä sosiaalityön ja lastensuojelun voimavarojen lisäämiseen. Tähän sisältyy myös kansallinen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisen hanke, jonka osuus valtionosuuksien korotuksista on 57 miljoonaa euroa.
Perhe-etuudet
Äitiysavustusta korotetaan niiden perheiden osalta, joille syntyy samanaikaisesti useampia lapsia tai joihin otetaan samanaikaisesti useampia ottolapsia. Kansainvälisen adoption ottaminen valtion tuen piiriin toteutetaan 1.12.2002 alkaen.
Perhe- ja työelämän yhteensovittamisen parantamiseksi pidennetään isyysrahakautta kahdella viikolla edellyttäen, että isä pitää myös kaksi viikkoa vanhempainvapaata. Adoptioisät saavat samat oikeuden perhevapaisiin kuin biologisetkin isät. Vanhemmat voivat jatkossa jakaa vanhempainvapaan ja olla samanaikaisesti sekä osa-aikatyössä että osa-aikaisesti vanhempainvapaalla. Perhevapaiden käyttöä joustavoitetaan myös muilla tavoin. Työnantajien perhevapaakustannuskorvausten hakemusmenettelyä yksinkertaistetaan.
Lapsiperheiden asemaa parantaa myös sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähimmäistason korottaminen. Lisäksi vanhempainpäivärahan määräytymisperusteita muutetaantyöttömien kohdalla niin, että päiväraha määräytyy työttömyyspäivärahan suuruuden perusteella.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen
Erilliseksi määrärahaksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen esitetään 5 miljoonaa euroa. Esitys perustuu hallituksen keväällä antamaan lapsipoliittiseen selontekoon. Määrärahalla tuetaan lasten ja nuorten ongelmien ennalta ehkäisemistä ja varhaista puuttumista ongelmiin. Tavoitteena on myös vahvistaa lapsen kasvun ja perheiden hyvinvoinnin tukiverkostoa sekä moniammatillista yhteistyötä.
Sosiaalinen luototus
Aikaisemmin kokeiluna ollut ns. sosiaalinen luototus lakisääteistetään. Luototusten käsittely lisää sosiaalityötä kunnissa, minkä vuoksi kuntien valtionosuuksia lisätään 0,4 miljoonalla eurolla.
Terveydenhuolto ja -palvelut
Korotettujen valtionosuuksien lisäksi kansalliseen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamishankkeeseen esitetään useita määrärahoja. Näitä ovat määrärahat palvelujärjestelmän kehittämiseen (8 miljoonaa), Käypä Hoito -projektiin (1,4 miljoonaa), Lääkehoidon kehittämiskeskuksen perustamiseen Lääkelaitoksen yhteyteen (1,3 miljoonaa), elektronisen sairauskertomuksen kehittämiseen (0,8 miljoonaa) sekä terveysprojektin toimeenpanoon liittyviin henkilöstöresursseihin (0,8 miljoonaa). Lisäksi lääkärien ja hammaslääkärien koulutuksesta terveydenhuollon yksiköille aiheutuvia kustannuksia korvataan aikaisempaa enemmän. Varat tähän siirretään erikoissairaanhoidon tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.
Hammashuollon ikärajoitukset poistuvat ja huolto laajenee koko väestöä koskevaksi 1.12.2002 alkaen. Huumeiden käyttäjien hoidon järjestämiseen tulee erillismääräraha. Valtionavustus on saman suuruinen kuin vuonna 2002
Lisätietoja:
Apulaisosastopäällikkö Carin Lindqvist-Virtanen, p. 1607 3791 (talousarvio yl.)
Laskentapäällikkö Arto Mynttinen, p. 1607 3817 (talousarvio yl.)
Finanssisihteeri Arto Salmela, p. 1607 4430 (talousarvio yl.)
ApulaisosastopäällikköTuulikki Haikarainen, p. 1607 3865 (sos.vakuutus)
Hallitusneuvos Anja Kairisalo, p. 1607 4411 (sos.vakuutus)
Osastopäällikkö Kimmo Leppo, p. 1607 3803 (terveysasiat)
Lääkintöneuvos Martti Rissanen, p. 1607 4190 (terveysasiat)
Apulaisosastopäällikkö Aino-Inkeri Hansson, p. 1607 3760 (sosiaaliasiat, v.osuudet)
Sosiaalineuvos Martti Lähteinen, p. 09-1607 4351 (perhe- ja sosiaaliasiat)
Hallitussihteeri Anne-Marie Brisson, p. 09-1607 4355 (veteraaniasiat)