Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan talousarvioesitys vuodelle 2021

Hallitus ehdottaa budjettiesityksessään, että sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalan määrärahat ovat noin 17,6 miljardia euroa vuonna 2021.

Se on noin 2,7 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu pääosin koronavirustilanteesta sekä työttömyyden ja lomautettujen määrän kasvusta. Koronavirusepidemia ja siitä johtuva talouden heikkeneminen vaikuttavat merkittävästi Kelan etuuksiin, kuten työttömyysturvaan, asumistukeen ja perustoimeentulotukeen.

Talousarvioesityksessä muun muassa tuetaan koronavirusepidemian torjuntaa ja hoitoa, turvataan järjestöjen rahoitusta ja toimintaa sekä uudistetaan lääkehuoltoa lääkeasioiden tiekartan suuntaviivojen mukaan. Tartuntatauteja torjutaan, kun pneumokokkirokotus laajennetaan koskemaan riskiryhmiä. Yhteiskunnan tasa-arvoisuutta edistetään kansainvälisellä tasa-arvopalkinnolla.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 29 prosenttia, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen 25 prosenttia, työttömyysturvaan 16 prosenttia, sairausvakuutukseen 12 prosenttia, kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon 12 prosenttia sekä avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 2 prosenttia.

Koronaviruksen testaukseen, torjuntaan ja hoitoon tukea

Koronavirukseen liittyviin välittömiin kustannuksiin, kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon ja matkustamisen terveysturvallisuuteen, esitetään yhteensä noin 1,7 miljardia euroa. Koronaviruksen testaukseen esitetään yhteensä 1,4 miljardin euron määrärahaa vuoden 2021 loppuun ja koronaviruksen testausteknologiaan 30 miljoonaa euroa.

Lisäksi esitetään 30 miljoonan euron määrärahaa, jolla korvattaisiin rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden vahvistamisesta aiheutuvia muita kuin koronavirustestauksen lisäkustannuksia. Kuntia, kuntayhtymiä ja Ahvenanmaan maakuntaa tuettaisiin 200 miljoonalla eurolla. Varoilla kunnat, kuntayhtymät ja Ahvenanmaan maakunta kattaisivat koronavirustilanteen välittömiä kustannuksia, jotka ovat muita kuin testauksesta aiheutuneita.

Hallitus on sitoutunut korvaamaan kunnille ja sairaanhoitopiireille koronaan liittyvät kustannukset, kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot. Kyseiset menot korvataan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolisina menoina niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät.

Järjestöjen, yhteisöjen ja säätiöiden rahoitusta ja toimintaa turvataan

STEA-avustuksiin esitetään 362,4 miljoonaa euroa. Veikkauksen tuottojen laskua on kompensoitu esityksessä 149,2 milj. eurolla. Tuotot jäävät alhaisemmiksi kuin mitä vuoden 2021 STM:n kevään talousarvioehdotuksessa ennakoitiin. Kompensaatio rahoitetaan alentamalla arpajaisveroa, kehysvaikutteisin budjettivaroin ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla hyödyntämällä lisäksi niin sanottuja jakamattomia rahapelivoittoja. STM:n osalta Veikkauksen tuottojen aleneminen rahoitetaan arpajaisveron laskusta saatavalla 34,4 miljoonalla eurolla sekä 114,8 miljoonalla eurolla jakamattomista rahapelivoitoista. Jakamattomat rahapelivoitot syntyivät, kun rahapeliyhtiöt yhdistyivät vuonna 2017.

Lääkehuoltoa uudistetaan

Lääkeasioiden tiekartan mukaiseen kehittämiseen esitetään 5 miljoonan euron määrärahaa. Kehittämisen tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta, varmistaa lääketurvallisuus ja neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus. Paremmalla ohjauksella ja tietopohjalla voidaan varmistaa myös uusien lääkkeiden hallittu käyttöönotto ja edistää lääkkeiden järkevää käyttöä.

Perustoimeentulotukeen, eläkkeisiin ja sairausvakuutuksiin lisää rahoitusta

Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin esitetään 4,5 miljardia euroa. Se on 211 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2020. Lisäys johtuu pääasiassa koronavirusepidemiasta aiheutuvasta työttömyyden kasvusta, joka lisää yleisen asumistuen ja perustoimeentulotuen etuuskuluja noin 171 miljoonalla eurolla.

Kelan toiminnan kuluihin esitetään yhteensä 469 miljoonaa euroa. Se on 28,8 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2020. 

Eläkkeiden rahoitukseen esitetään kokonaisuudessaan 5,0 miljardin euron määrärahoja, joka on 91 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2020.

Sairausvakuutuksen rahoitukseen esitetään 2,1 miljardin määrärahoja. Se on 164 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2020. Lisäys johtuu tarvearvion muutoksesta. 

Myös työttömyysturvaan lisärahoitusta

Työttömyysturvaan esitetään 2,8 miljardin euron määrärahoja. Se on 0,6 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2020. Lisäys aiheutuu pääasiassa koronavirusepidemian aiheuttamasta työttömien ja lomautettujen määrän kasvusta. 

Sosiaali- ja terveyspalveluja parannetaan

Kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon esitetään 2,0 miljardia euroa. Se on 1,7 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2020. Lisäys aiheutuu koronavirukseen liittyvistä kustannuksista, opiskeluterveydenhuollon menoista ja hanketoiminnan määrärahan kasvusta kuten esimerkiksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmasta.

Turvakotien toimintaan esitetään 23,5 miljoonaa euroa, jossa on huomioitu 1,0 miljoonan euron tasokorotus.

Laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden kiireellisiin sosiaalipalveluihin varataan 2 miljoonaa euroa.

Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan myönnetään 27,8 miljoonan euron valtionavustus 
FinnHEMS Oy:lle.

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto muuttuu 1.1.2021 alkaen. Jatkossa Kela järjestää opiskeluterveydenhuollon palvelut, jotka Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö tuottaa. Samalla säätiön tuottamat opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat myös ammattikorkeakouluissa opiskelevien käytössä. Toimintaan varataan 65,8 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ylläpitoon ja kehittämiseen esitetään yhteensä 10,4 miljoonaa euroa vuodelle 2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa keskeinen kokonaisuus on valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut eli Kanta-palvelut. Kanta-palveluiden ylläpidon ja kehittämisen lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaan kohdistuu muita valtakunnallisia kehittämistarpeita, kuten hyvinvointia ja terveyttä edistävät digitaaliset palvelut, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työvälineet sekä muiden viranomaisten vastuulle tietojärjestelmät ja tietovarannot.

Palvelurakenteen kehittämishankkeisiin, eli siihen miten eri palveluja järjestetään ja toteutetaan, varataan 122,9 miljoonan euron määräraha. Summa on noin 25 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2020. Määrärahoja myönnetään myös hankkeisiin, joilla tuetaan sote-uudistuksen valmistelua ja palvelujen järjestämisvastuun siirtymistä.

Terveysalan kasvustrategiaa tuetaan

Sosiaali- ja terveysalan kasvustrategian tukemiseen esitetään 5 miljoonan euron määrärahaa. Toimenpiteillä tuetaan kansallisten osaamiskeskittymien toiminnan kehittämistä. Osaamiskeskittymillä tarkoitetaan kansallista syöpäkeskusta, neurokeskusta, biopankkeja ja valmisteilla olevia genomikeskusta ja lääkekehityskeskusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen toimintaan esitetään 3,2 miljoonaa euroa.

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiselle esitetään yhteensä 37,3 miljoonan euron määrärahaa. Se on 0,3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2020. Lisäys aiheutuu pneumokokkirokotusten laajentamisesta riskiryhmille.

Kansainvälinen tasa-arvopalkinto ja tasa-arvo-ohjelma

Joka toinen vuosi jaettavaan kansainväliseen tasa-arvopalkintoon esitetään 0,5 miljoonan euron määrärahaa. Seuraavan kerran palkinto jaetaan vuonna 2021. Tasa-arvo ja samapalkkaisuusohjelmaa jatketaan 0,5 miljoonan euron määrärahalla. Varoilla koordinoidaan toimia, joiden on tarkoitus tehdä yhteiskunnasta entistä tasa-arvoisempi.

Muu tutkimus ja koulutus

Terveydenhuollon ja sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen esitetään 25 miljoonaa euroa. Valtio korvaa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköille sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutusta 96 miljoonalla eurolla.

Veteraaneille, asevelvollisille ja lähiomaisille tukea

Veteraanien tukemiseen esitetään 241,3 miljoonaa euroa. Se on 81,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2020. Määrärahojen lasku johtuu pääasiassa siitä, että veteraaneja on vuosi vuodelta vähemmän. 

Määrärahoista suuntautuu 48,6 miljoonaa euroa sotilasvammakorvauksiin, 16 miljoonaa euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin ja 9,9 miljoonaa euroa rintamalisiin sekä 162,4 miljoonaa euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin.

Sotainvalidien puolisoiden ja leskien sekä sotaleskien kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille rintama-avustukseen esitetään 3,4 miljoonaa euroa. Valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon esitetään 1,1 miljoonaa euroa.

Lomitustoiminta ja sijaisapu

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminnan menot alenevat 5,7 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja ovat 118,9 miljoonaa euroa. Vähennys johtuu tarvearvion muutoksesta. Maatalousyrittäjien jaksamista tukevaa Välitä viljelijästä -hanketta jatketaan ja hankkeelle varataan 2 miljoonan euron määräraha. Lomitusalueiden yhdistämiseen esitetään 2 miljoonaa euroa. Lomitusalueiden yhdistäminen ja määrän vähentäminen pienentävät menoja pidemmällä aikavälillä ja parantavat toiminnan laatua.

Lisätietoja  

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen erityisavustaja Jiri Sironen, p. 0295 163 410  (yleiset kysymykset)
 Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun erityisavustaja Timo Lehtinen, p. 0295 163 387 (yleiset kysymykset) 
 Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistin erityisavustaja Anna Abrahamsson, p. 0295 150 029 (yleiset kysymykset)
 Kansliapäällikkö Kirsi Varhila, p. 0295 163 338 (sote-uudistus ja palvelujärjestelmä)   
 Osastopäällikkö Tuija Kumpulainen, p. 0295 163 280 (tartuntatautien torjunta, lääkehuolto, rokotukset, ympäristöterveys, hyvinvointi ja terveys)
 Osastopäällikkö Satu Koskela, p. 0295 163 380 (sosiaali- ja terveyspalvelut, asiakkaan ja potilaan asema, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö)
 Osastopäällikkö Veli-Mikko Niemi, p. 0295 163 (lasten, nuorten ja perheiden palvelut, vammaispalvelut, iäkkäiden palvelut, kuntoutus, toimintakyvyn ja terveyden edistäminen, STEA, veteraaniasiat)
 Osastopäällikkö Heli Backman, p. 0295 163 668 (sosiaalivakuutusasiat)
 Osastopäällikkö Raimo Antila, p. 0295 163 094 (työn ja työhyvinvoinnin kehittäminen sekä lomitusasiat)
 Johtaja Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085 (sosiaalivakuutusasiat, etuudet)
 Johtaja Hannu Ijäs, p. 0295 163 248 (takuueläke, sotilastapaturmakorvaukset)
 Johtaja Essi Rentola, p. 0295 163 155 (asumiseen perustuva sosiaaliturva)
 Strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, p. 0295 163 382 (terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia)
 Talousjohtaja Mikko Staff, p. 0295 163 214 (talousarvio) 
 Taloussuunnittelupäällikkö Tomas Forsström, p. 0295 163 563 (virastot ja laitokset)
 Neuvotteleva virkamies Mikko Nygård, p. 0295 342 547 (kuntien valtionosuudet ja avustukset) 
 Finanssisihteeri Marianne Koivunen, p. 0295 163 573 (sosiaalivakuutus) 
 Erityisasiantuntija Satu Seikkula, p. 0295 163 479 (valtionavustukset, kuntien valtionosuudet) 
 Erityisasiantuntija Elina Asola, p. 0295 163 437 (lääkeasioiden tiekartta)
 Neuvotteleva virkamies Susanna Grimm-Vikman, p. 0295 163 172 (työttömyysturva)
 Finanssineuvos Minna Liuttu, p. 0295 163 582 (sosiaalivakuutus)
 Neuvotteleva virkamies Lassi Kauttonen, p. 0295 163 577 (STEA-avustukset)
 Johtaja Tanja Auvinen, p. 0295 163 715 (tasa-arvoasiat)
 Johtaja Minna Saario, p. 0295 163 146 (sote-uudistus ja palveluiden digitalisointi)
 Erityisasiantuntija Jukka Lähesmaa, p. 0295163139 (sote-tietolupaviranomainen)