Seksuaalista häirintää on kokenut lähes 40 prosenttia naisista, erityisesti häirintä kohdistuu nuoriin naisiin

Naiset kokevat epäasiallista käytöstä, kuten seksuaalista häirintää, sukupuoleen liittyvää vihapuhetta ja vähättelyä, selvästi useammin kuin miehet.

Uuden Tasa-arvobarometri 2017 -raportin mukaan naisista 38 prosenttia ja miehistä 17 prosenttia on kokenut seksuaalista häirintää kahden viime vuoden aikana. Seksuaalista häirintää kohtaavat etenkin nuoret naiset: yli puolet alle 35-vuotiaista naisista oli kokenut seksuaalista häirintää kahden viime vuoden aikana.

Tasa-arvobarometrissa kysyttiin tällä kertaa tarkemmin häirinnän tekijän sukupuolta. Tulokset osoittavat, että naiset kokevat häirintää pääosin miesten taholta, kun taas miehet kokevat häirintää sekä naisten että toisten miesten taholta. Myös sukupuoleen liittyvästä vihapuheesta kysyttiin nyt barometrissa ensimmäistä kertaa. Tulosten mukaan sukupuoleen liittyvää vihapuhetta oli kokenut 15 prosenttia naisista ja 8 prosenttia miehistä.

Johonkin vähemmistöryhmään, kuten uskonnolliseen, etniseen, kieli- tai seksuaalivähemmistöön, kuuluvista naisista yli neljäsosa oli kokenut vihapuhetta.  Väkivallan ja vihapuheen pelko vaikuttaa myös ihmisten toimintaan: neljännes väkivaltaa pelänneistä naisista ja viidennes miehistä oli vähentänyt iltamenojaan pelon vuoksi.

”Seksuaalista häirintää ja vihapuhetta koskevat tulokset ovat suorastaan häpeäksi Suomelle”, totesi tasa-arvoasioista vastaava ministeri Annika Saarikko tasa-arvobarometrin julkistamistilaisuuden avauspuheenvuorossaan. ”Epäasiallinen käytös, vihapuhe ja häirintä on saatava kitkettyä pois yhteiskunnastamme. Politiikan tehtävä on huolehtia lainsäädäntö kuntoon, mutta tehtävää riittää meille kaikille ihmisinä. Katsommeko läpi sormien, kun nuorta tyttöä häiritään bussissa tai hymähtelemmekö vihapuheelle – muutos lähtee myös itsestämme ja lähipiiristämme.”

Tasa-arvoa koskevien asenteiden ja tasa-arvokokemusten välillä on eroa

Nyt julkaistu barometri on järjestyksessä kuudes. Ensimmäinen tasa-arvobarometri tehtiin vuonna 1998. Asennetasolla sukupuolten tasa-arvo on nähty kaikissa barometreissa tärkeänä ja sen on arvioitu toteutuvan osin hyvin, mutta käytännön kokemukset tasa-arvon toteutumisesta ovat kertoneet myös ongelmista.

Naisten ja miesten käsitykset tasa-arvon toteutumisesta eroavat toisistaan. Miehet kokevat yhteiskunnan jo melko tasa-arvoiseksi, kun taas naisten mielestä tasa-arvossa on vielä parantamisen varaa. Naisilla on myös miehiä enemmän kokemuksia epätasa-arvoisesta kohtelusta työelämässä.

Noin kolmasosa barometrin vastaajista arvioi, että sukupuolivähemmistöön kuuluva, kuten transihminen tai intersukupuolinen, kokisi todennäköisesti syrjintää työskennellessään samalla työpaikalla kuin vastaaja.

Tasa-arvobarometri tekee tasa-arvopolitiikan kehitystarpeet näkyviksi

Barometri nostaa esille myös tasa-arvo-ongelmia, joihin on tarpeen vaikuttaa tasa-arvotyöllä ja tasa-arvopolitiikalla. Perhevapaat ja erityisesti isien kannustaminen perhevapaiden käyttöön on ollut tasa-arvopolitiikan tavoitteena jo pitkään. Barometrin tulokset osoittavat, että lasten hoidon katsotaan perheissä kuuluvan myös miehille. Kuitenkin yksityisellä sektorilla työskentelevät arvioivat miesten perhevapaiden käytön hankalammaksi verrattuna julkisella sektorilla työskenteleviin.

Valtaosa eli yhteensä 90 prosenttia barometrin vastaajista oli sitä mieltä, että naisten entistä aktiivisempi mukaantulo politiikkaan on tarpeen poliittisen asiantuntemuksen monipuolistamiseksi. Yhä suurempi osa pitää naisia ja miehiä yhtä sopivina vastuullisiin tehtäviin eri politiikanlohkoilla.

Barometrin toteutti sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta Tilastokeskus. Barometrihankkeen koordinoinnista vastasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tasa-arvotiedon keskus. Barometria varten haastateltiin lähes 1 700 henkilöä. Tällä kertaa tasa-arvobarometria uudistettiin merkittävästi. Kysymyksissä otettiin muun muassa aikaisempaa enemmän huomioon sukupuolen ja perheiden moninaisuus, perheiden sisäinen menojen jakautuminen sekä sukupuoleen liittyvä vihapuhe ja sosiaalinen media. Lisäksi opiskelijoille, koululaisille ja työelämän ulkopuolella oleville kohdistettiin aiempaa enemmän kysymyksiä. Tasa-arvobarometri 2017 -raportin aineisto avataan jatkossa tutkijoiden käyttöön. Lisäksi barometrin aineistosta tuotetaan vuodenvaihteessa kuusi artikkelia, joissa barometrin sisältöjä ja tuloksia analysoidaan tarkemmin.

Tasa-arvobarometri selvittää sukupuolten tasa-arvon kehitystä ja tasa-arvoon liittyviä asenteita sekä kokemuksia tasa-arvon toteutumisesta työelämässä, opiskelussa ja perhepiirissä. Barometrin avulla arvioidaan myös tasa-arvopolitiikan painopisteitä ja kehitystarpeita. Tasa-arvobarometri tuottaa tasa-arvosta sekä kansallisesti että kansainvälisesti ainutlaatuista tietoa, jota ei sellaisenaan ole saatavissa mistään muualta.

Tasa-arvobarometri 2017: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3932-5Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Raportti julkaistuu 15.6.2018 klo 10.

Aiemmat tasa-arvobarometrit on julkaistu vuosina 1998, 2001, 2004, 2008 ja 2012. Tasa-arvobarometrijulkaisut vuodesta 2004 alkaen ovat saatavilla osoitteesta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Päivi Yli-Pietilä, STM, p. +358 2951 63228, etunimi.sukunimi@stm.fi

Kehittämispäällikkö Mia Teräsaho, Tasa-arvotiedon keskus (THL), p. +358 2952 47864,
etunimi.sukunimi@thl.fi

Yliaktuaari Henna Attila, Tilastokeskus, p. +358 2955 13378, etunimi.sukunimi@stat.fi