Samapalkkaisuuden edistäminen aloitettava työpaikoilta
Hallituksen samapalkkaisuusohjelmaa tarvitaan ja selvityshenkilön arvion mukaan se on mahdollista laatia yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Hallituksen erityishaaste on tasa-arvolain muutos, siitä tiedottaminen ja sen seuranta ja arviointi. Muun muassa nämä asiat käyvät ilmi selvityshenkilöTuulikki Petäjäniemen tuoreesta selvityksestä, jossa on kartoitettu hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välillä sovittavan samapalkkaisuusohjelman rakentamisen edellytyksiä. Selvitys luovutettiin sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreelle perjantaina 27.elokuuta.
Mitä samapalkkaisuus on - entä perusteettomat ja selittymättömät palkkaerot?
Työmarkkinaosapuolet ovat yksimielisiä siitä, että samapalkkaisuus tarkoittaa samaa palkkaa samasta ja samanarvoisesta työstä saman työnantajan palveluksessa.
Perusteettomilla palkkaeroilla on yhtymäkohta tasa-arvolain mukaiseen palkkasyrjintään. Perusteeton on sellainen samasta ja samanarvoisesta työstä saman työnantajan palveluksessa naiselle ja miehelle maksettavan palkan ero, jolle työnantaja ei voi esittää lain tarkoittamaa hyväksyttävää syytä.
Tutkimuksissa usein käytettävä käsite selittymätön palkkaero voi johtua palkkasyrjinnästä, mutta myös siitä, että palkkoja ja niiden eroja tilastollisesti tarkasteltaessa ei ole havaittu työtehtävien ja toimenkuvien erilaisuutta tai naisten ja miesten ominaisuuksien erilaisuutta, tai muusta seikasta, joka tekee palkkaerosta hyväksyttävän.
Sanonta ”Naisen euro on 80 senttiä” juontaa juurensa 20 prosenttiyksikön palkkaerosta, jota usein käytetään ja joka kuvaa naisten ja miesten säännöllisen työajan keskimääräisten kuukausiansioiden eroa. Tämä prosenttiluku kertoo naisten ja miesten töiden erilaisesta palkkauksellisesta arvostuksesta ja eri sektoreiden erilaisesta palkanmaksukyvystä ja rahoituspohjasta. Sitä voidaan pitää yleisenä tasa-arvoindikaattorina, mutta se ei ole samapalkkaisuusmääritelmän mukainen palkkaeroindikaattori. Samanlaisissa tehtävissä samalla toimialalla palkkaerot ovat merkittävästi pienemmät.
Kaikki palkanosat naisille ja miehille tasapuolisiksi
Selvitys osoittaa, että toimenpiteet samapalkkaisuuden edistämiseksi on aloitettava työpaikoilta. Tärkeää on, että kaikki palkanosat - työ- ja tehtäväkohtainen eli työn vaativuuden mukainen palkanosa, henkilökohtaiseen suoritukseen ja pätevyyden arviointiin perustuva palkanosa ja tulosperusteiset palkanosat - kohtelevat naisia ja miehiä tasapuolisesti.
Eduskunnalle syksyllä 2004 annettavan tasa-arvolain uusiin säännöksiin on tarkoitus sisällyttää täsmennetyt säännökset tasa-arvosuunnitelmasta ja työnantajakohtainen palkkakartoitus. Uudet säännökset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan samapalkkaisuutta edistävästi. Ne eivät kuitenkaan yleisesti vaikuta yritysten ja organisaation tai toimialojen välisiin palkkaeroihin naisten ja miesten välillä.
Toimialojen välisiin palkkaeroihin voidaan osin vaikuttaa purkamalla työmarkkinoiden eriytymistä sukupuolen mukaan. Segregaation vähentäminen ei kuitenkaan poista naisten ja miesten töiden erilaistaarvostusta eikä eri sektoreiden ja toimialojen erilaista palkanmaksukykyä ja rahoituspohjaa, jotka näkyvät siinä, että naisvaltaisilla aloilla maksetaan miesvaltaisiin aloihin verrattuna alhaisempaa palkkaa.
Nais- ja matalapalkkaerät ovat osaltaan hidastaneet kokonaispalkkaeron kasvua, mutta eivät ole olennaisesti kaventaneet naisten ja miesten välistä palkkaeroa. Kokonaispalkkaeron purkamista vaaditaan julkisessa keskustelussa usein ratkaistavaksi poliittisessa päätöksenteossa, mutta mahdollisuuksista sen rahoittamiseen ei juurikaan ole keskusteltu.
Selvitykseen sisältyy toimenpide-ehdotuksia
Selvitystyön aikana eri työmarkkinaosapuolet ja asiantuntijat nostivat esiin useita toimenpide-ehdotuksia. Työmarkkinajärjestöjen näkemykset yhteisistä toimenpiteistä vaihtelivat. Jatkokeskusteluun nostettiin mm. seuraavia toimenpide-ehdotuksia.
- Palkkajärjestelmiin ja palkanmuodostukseen liittyvät toimenpiteet: työn vaativuuden arvioinnin lisääminen, muutoksen hallinta henkilökohtaisen suorituksen arviointia käyttöön otettaessa, tulospalkkauksen tasapuolisuuden varmistaminen ja laajempi käyttöönotto kaikilla sektoreilla, tiedottaminen yksilöllisten sopimuspalkkojen tasosta
- Tasa-arvosuunnittelun avulla toteutettavat toimet: palkkakartoituksen käyttöönotto, segregaation purkaminen organisaation keinoin, lisäksi tulee vaikuttaa nuorten koulutus- ja ammatinvalintoihin.
- Tilastojen ja tilastoyhteistyön kehittäminen
- Työmarkkinajärjestöjen yhteisiä toimenpiteitä: yhteiset työryhmät palkkausjärjestelmien kehittämiseksi, työehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointi, tasa-arvoa lisäävät kirjaukset työehtosopimuksissa, laaja-alaisempien sopimuskokonaisuuksien muodostaminen, yhteiset tutkimus- ja kehittämishankkeet, nais- ja matalapalkkaerät
- Tiedottaminen ja kouluttaminenuusista tasa-arvolain säännöksistä ja uusista palkkausjärjestelmistä. Esimiesten valmentaminenhenkilökohtaisen suorituksen arviointiin ja naisten valmentaminen palkkaneuvottelujen käymiseen. Esimiesten kanssa käytävien kehitys- ja palkkakeskustelujen kehittäminen.
>> Selvitys hallituksen samapalkkaisuusohjelman rakentamisen edellytyksistä yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa (työryhmämuistio 2004:13)
Toimittajakappaleita voi tilata STM:n viestinnästä puh. 160 74481.
Lisätietoja: varatuomari Tuulikki Petäjäniemi puh. 040-737 8819, [email protected]