Psykiatrisesta kuntoutuksesta

Vastuu psykiatrisesta kuntoutuksesta on julkisella sektorilla

Perusvastuu potilaan tutkimuksesta ja taudinmäärityksestä, kuntoutussuunnitelman tekemisestä ja seuraamisesta sekä kuntoutuksen järjestämisestä on julkisessa terveydenhuollossa. Psykiatrinen kuntoutus liittyy mielenterveyspotilaiden hoitoprosessiin. Psykoterapia voi olla kuntoutuksen osa, mutta kaikki psykoterapia ei ole kuntoutusta.

Psykiatrinen kuntoutus lähtee asiakkaan tarpeista

Psykiatrinen kuntoutus suunnitellaan julkisessa terveydenhuollossa yhteistyössä kuntoutujan tai hänen huoltajansa kanssa. Kuntoutusta suunniteltaessa otetaan huomioon myös omaisten ja lähipiirin tuen tarve ja kuntoutujan elinympäristö, esim. päiväkoti, koulu ym.

Kuntoutussuunnitelmassa otetaan käyttöön mahdollisimman laajasti kaikki psykososiaalisen kuntoutuksen keinot, esimerkiksi vertaistuki, kuntouttava työtoiminta, klubitoiminta ym.

Sairaanhoitopiiri koordinoi suunnittelua

Lähtökohtana on perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen välillä toimiva työnjako. Kuntoutuksen yleinen suunnittelu ja järjestäminen sekä yksittäisten potilaiden kiireellisyysjärjestykseen asettaminen tehdään sairaanhoitopiirissä, joka on yhteistyössä kuntien, Kansaneläkelaitoksen vakuutusalueen sekä muiden psykiatrisen kuntoutuksen toimijoiden kesken.

Vastuu psykoterapiassa olevien potilaiden kokonaishoidosta ja kuntoutuksesta sekä niiden tulosten seurannasta on julkisella terveydenhuollolla. Sairaanhoitopiirillä pitää olla selkeä käsitys Kelan kuntoutuksen myöntöperusteista ja käytettävissä olevista resursseista, jotta asiakasohjaus sujuu tarkoituksenmukaisesti.

Psykiatrisen kuntoutuksen eri rahoitusjärjestelmät muodostavat toisiaan aidosti tukevan kokonaisuuden.

Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena järjestämä psykiatrinen kuntoutus täydentää kuntien järjestämää kuntoutusta

Kansaneläkelaitos järjestää psykoterapiaa 16 vuotta täyttäneille henkilöille, joita uhkaa työ- tai opiskelukyvyn menetys tai jotka eivät pysty palaamaan työhön tai opiskelemaan ilman psykoterapian tukea. Kela järjestää psykoterapiaa kuntoutuksena ensisijassa opiskelujensa loppuvaiheessa oleville, jotka tarvitsevat terapiaa valmistuakseen.

Työelämässä olevista terapiaa saisivat ensisijaisesti ne, joilla on mm. pitkien sairauspäivärahajaksojen perusteella työkyvyttömyyseläkkeen uhka lähivuosian, ja psykoterapian voidaan arvioida todennäköisesti ainakin siirtävän työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä.

Pitkäkestoisessa terapiassa Kela tukisi sitä enintään kahden vuoden ajan yksi - kaksi kertaa viikossa. Toinen psykoterapiakerta myönnettäisiin erityisin perustein. Tätä tiheämpi tai pidempi terapia lähenee sairaanhoitoa eikä sitä ole perusteltua tukea Kelan kuntoutuksena.

Lasten ja nuorten (5-15-vuotiaat) psykiatrisessa kuntoutuksessa Kela painottaa monimuotoisen perhekuntoutuksen järjestämistä.

Kelan järjestämä psykiatrinen kuntoutus perustuu jo nyt valtakunnalliseen kolmivuotissuunnitelmaan, ja vakuutusalueet tekevät yhteistyötä sairaanhoitopiirien kanssa.

Taustaksi

Psykoterapia on osa psykiatrista kuntoutusta

Psykoterapia on yksi mielenterveyden häiriöiden hoitomuoto muiden joukossa. Psykiatrisen kuntoutuksen lähtökohtana on alentuneen tai menetetyn työkyvyn palauttaminen tai työkyvyn menetyksen uhan poistaminen ja työkyvyn ylläpitäminen. Vain osa psykoterapioista täyttää ne kriteerit, jotka tulee asettaa psykoterapiakuntoutukselle ja vain osa mielenterveydenhäiriöistä on sellaisia, joissa kuntoutuspsykoterapia on aiheellista. Psykoterapian tarve on huomattavasti laajempi kuin psykoterapiakuntoutuksen tarve. Psykoterapiakuntoutus perustuu lääketieteelliseen tutkimukseen ja tästä seuraavaan taudin määritykseen ja kuntoutussuunnitelman tekoon.

Psykoterapia voi käsittää erilaisia terapian muotoja, kuten esimerkiksi yksilöterapia, perheterapia, ryhmäterapia ja verkostoterapia sekä erilaiset kuntoutuskurssit. Psykoterapia voi olla pitkäkestoista tai lyhytkestoista, mutta nämä eivät ole toisiaan pois sulkevia vaihtoehtoja. On häiriöitä ja tilanteita, joissa lyhytterapiat eivät ole perusteltuja ja jotka edellyttävät pitkäkestoista psykoterapiaa. Vastaavasti on tiloja, joissa lyhytterapiat ovat ensisijaisia.

Lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutukseen panostettu

Eduskunta myönsi vuoden 2000 talousarviossa 70 miljoonan markan

(n. 11,8 milj. euroa) määrärahan, joka tuli käyttää valtionavustuksen maksamiseksi lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen tukemisesta, häiriöiden ehkäisystä ja psykiatristen hoitopalveluiden turvaamisesta kunnille ja kuntayhtymille aiheutuviin kustannuksiin. Vuonna 2001 kyseinen valtionavustus oli 45 miljoonaa markkaa (n.7,6 milj. euroa), josta varattiin viisi miljoonaa markkaa kohdennettavaksi valtakunnallista tarvetta palveleviin kohteisiin. Tuolloin koko maan sairaanhoitopiirien lasten ja nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon kokonaismenojen arvioitiin olevan noin 600 miljoonaa markkaa (noin 101 milj. euroa). Lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin vuonna 2002 maksettavan valtionavustuksen myöntämisperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen perusteella kunnille myönnettiin kyseisenä vuonna 3,16 miljoonaa euroa. Vuonna 2003 vastaavan valtioneuvoston asetuksen perusteella kunnille myönnettiin 4,7 miljoonaa euroa sekä erikseen syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin maksettavan valtionavustuksen myöntämisperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen perusteella 14 miljoonaa euroa.

Valtion lasten- ja nuorten psykiatriaan kohdentaman ylimääräisen panostuksen myötä on voitu luoda lasten ja nuorten psykiatriaan uusia toimintatapoja, esimerkiksi viedä palveluja lähemmäs lasta ja hänen lähipiiriään ja arvioida hoitotarvetta kotiympäristössä. Avustusmäärärahoilla on perustettu sairaanhoitopiireihin yhteensä yli 300 määräaikaista tai pysyvää työsuhdetta, joista suurin osa on perustettu avohoitoon. Lisäksi määrärahojen turvin on voitu perustaa uusia osastoja tai myötävaikuttaa uusien lasten- ja nuorisopsykiatristen toimintayksiköiden perustamiseen, käynnistää erilaisia projekteja ja toteuttaa koulutusta mielenterveystyöntekijöille sekä muille lasten ja nuorten kanssa toimiville sidosryhmille.

Kelan harkinnanvaraisesta psykiatrisesta kuntoutuksesta

Kansaneläkelaitos on järjestänyt harkinnanvaraisena psykiatrisena kuntoutuksena psykoterapiaa, kuntoutuskursseja, sopeutumisvalmennusta ja erilaista kokeilutoimintaa. Kansaneläkelaitoksen järjestämä psykoterapia harkinnanvaraisena kuntoutuksena on lisääntynyt voimakkaasti 1980-luvulta lähtien. Vuosien 1985-1994 välillä psykoterapiaa harkinnanvaraisena kuntoutuksena saaneiden henkilöiden määrä kasvoi 1 500 henkilöstä 5 500 henkilöön.

Viime vuosina Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraisen psykiatrisen kuntoutuksen kasvu on jatkunut erityisesti, koska lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutukseen on osoitettu lisävaroja. Vuosien 2000 - 2002 sekä lapsia että aikuisia koskevien kuntoutujamäärien ja kustannusten kehitystä kuvaa seuraava:

Vuosi Psykoterapian saajat Rahamäärä (milj. euroa)

2000 7 030 10,67

2001 8 265 12,34

2002 10 625 17,23

1-6/2003 9 800 11,15

Psykiatrista kuntoutusta selvittänyt epävirallinen työryhmä

Työryhmän puheenjohtajana on toiminut hallitusneuvos Anja Kairisalo STM:stä ja jäseninä lääkintöneuvos Sakari Lankinen STM:stä, hallintoylilääkäri Martti Talja Suomen Kuntaliitosta sekä osastopäällikkö Elise Kivimäki Kelasta. Työryhmän sihteerinä on ollut hallitussihteeri Minna Levander STM:stä. Työryhmässä on ollut asiantuntijoina kuultavina tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist Kansanterveyslaitoksesta, psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman Lyhytterapia Instituutti Oy.stä, kehittämispäällikkö Tytti Solantaus Stakes, psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Kari Pylkkänen Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöstä, asiantuntijalääkäri Paavo Rissanen Kelasta, ylilääkäri Helena Terävä Päijät-Hämeen keskussairaalasta sekä perheterapeutti Pirjo Tuhkasaari.

Lisätietoja:

hallitusneuvos Anja Kairisalo, STM, puh. 09-160 74411

hallitussihteeri Minna Levander, STM, puh. 09-160 73868