Palvelusetelikokeilu: Lääkäriaikojen saatavuus ja terveysaseman sijainti tärkeimmät kriteerit
Vaihtoja tehdään tasaisesti, valinta näyttäisi olevan pysyvää. Lähetteiden määrän ja päivystyskäyntien osalta ei ole tunnistettavissa selkeitä kehityskulkuja kokeilun aikana.
Palvelusetelikokeiluista tehdyn väliarvioinnin mukaan valinnanvapautta hyödyntävät erityisesti työssäkäyvät ja yrittäjät. Heistä 23 prosenttia on valinnut yksityisen palvelutuottajan asioidessaan perustason terveys- ja sosiaalipalveluissa. Yksityiselle vaihtamisen syy on lääkäriaikojen saatavuus, julkisen puolen vetovoimana on terveysaseman sijainti.
Palvelusetelikokeilusta tehty väliarvio koskee viidellä eri kokeilualueella tehtyjä suoranvalinnan vastaanottopalvelujen kokeiluja, jotka ovat alkaneet vuonna 2017 Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Keski-Uudellamaalla, Tampereella ja Ylä-Savossa. Palvelusetelikokeilun ensimmäisessä vaiheessa kokeilualueilla asui yhteensä 336 000 asukasta, joista liki 20 000 (n. 6 %) oli helmikuuhun 2018 mennessä valinnut perustason sote-palvelujen tuottajaksi yksityisen sote-keskuksen.
Valinta näyttäisi olevan pysyvää
Yksityisen palveluntuottajan valinneiden osuus vaihtelee alueittain 3–17 %:n välillä (vaihtaneiden osuus potentiaalisista asiakkaista). Innokkaimmin asiakkaat vaihtoivat yksityiselle puolelle heti kokeilun alkaessa, minkä jälkeen vaihtajien määrät ovat tasaantuneet.
”Jokaisella kokeilualueella 40–50 asiakasta edelleen vaihtaa yksityiselle palveluntuottajalle joka viikko”, hankepäällikkö Vuokko Lehtimäki kertoo.
Useammin kuin kerran palveluntuottajaa vaihtaneiden osuus on pysynyt hyvin matalana myös alueilla, joissa palveluntuottajaa olisi mahdollista vaihtaa kerran kuukaudessa.
Yksityisellä puolella asiakaskäynnit ovat yleensä lääkärikäyntejä (65–81 %), kun julkisilla terveysasemilla noin puolet on lääkärikäyntejä. Julkisella puolella käydään siis enemmän hoitajan luona. Poikkeuksen tekee Keski-Uusimaa, jossa myös yksityisillä palveluntuottajilla painottuvat hoitajakäynnit. Sosiaaliohjaajalla käyntejä on toteutunut hyvin vähän niissä kokeiluissa, joissa palveluvalikkoon on kuulunut sosiaaliohjaajan vastaanotto (Jyväskylä, Hämeenlinna, Tampere).
Useimmat kokeiluun osallistuneista kokevat palveluun pääsyn pääsääntöisesti sujuvaksi tai melko sujuvaksi. Kritiikkiä he antavat toimimattomasta puhelinpalvelusta, ajanvarauksesta ja jonotusajoista. Monia huolettaa myös tietosuoja: mitkä tiedot siirtyvät tuottajien välillä ja kenellä on pääsy mihinkin tietoihin.
Kokeiluissa on kerätty asiakaspalautetta sähköpostitse, tekstiviestipalveluna ja puhelimitse. Jyväskylässä asiakasraati on toiminut kuntalaisten väylänä tuoda ennakoivasti esiin näkemyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista.
Asiakaspalaute ja -kyselyt kertovat, että kokeilu on jäänyt monelle vieraaksi eikä järjestäjäorganisaation viestintä ole tavoittanut kaikkia potentiaalisia kokeilujen kohderyhmiä kunnissa.
”Kohdennettu ja henkilökohtainen viestintä näyttäisi tavoittavan asukkaat ja asiakkaat parhaiten, minkä vuoksi monikanavaiseen viestintään eri tasoilla tulee edelleen panostaa”, Lehtimäki korostaa.
Kapitaatiokorvaus vaihtelee kokeilujen kesken
Kokeilujen järjestäjät ovat maksaneet kapitaatiokorvauksia* kokeilujen aikana yhteensä 2,63 miljoonaa euroa. Euromääräisesti eniten korvauksia on maksettu 7–64-vuotiaiden ikäryhmästä. Tässä ikäryhmässä tuottajaa vaihdetaan aktiivisesti. Koska korvausmallit ovat eri kokeilualueilla erilaisia, suoraviivaivainen alueiden vertailu ei ole mahdollista. Erilaisten korvausmallien vaikutuksia kokonaiskustannuksiin tarkastellaan tarkemmin kokeilujen arvioinnin myöhemmässä vaiheessa.
Yksityisille palveluntuottajille maksettuja kapitaatiokorvauksia on suhteutettu tehtyihin käynteihin. Käyntikohtaisesti laskettu kapitaatiokorvaus vaihtelee kokeiluiden sisällä eri palveluntuottajien kesken. Kokeilualueilla käyntikohtaiset kapitaatiot vaihtelevat 40–80 euron välillä. Julkisten palveluntuottajien laskennallista vertailutietoa ei ollut saatavilla vielä tässä väliarvioinnissa.
Kokeiluun osallistuvien julkisten kokeiluasemien ja julkisten verrokkiasemien kokonaiskustannukset ovat samoja. Kustannukset ovat samoja myös suhteessa aseman käyntien määrään.
Lähetemäärissä vain pieniä eroja
Yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä on vain pieniä eroja lähetemäärissä ja päivystyskäyntien määrissä. Kaikilla kokeilualueilla on julkisten kokeiluun osallistuvien terveysasemien lähetteiden määrä suhteessa tehtyihin lääkärikäynteihin ollut hieman korkeampi kuin yksityisten toimijoiden lähetemäärä. Erot ovat kuitenkin melko pieniä.
Arviointia ja tiedon keruuta koordinoi Owal Group Oy, joka tekee kiinteää yhteistyötä STM:n asiantuntijoiden ja alueellisten kokeilujen kanssa.
*Kapitaatiokorvaus: Kapitaatiokorvauksella eli kiinteällä korvauksella tarkoitetaan sitä rahamäärää, jonka maakunta maksaa sote-keskukselle ja suunhoidon yksikölle kustakin niiden asiakkaaksi listautuneesta henkilöstä.
Lisätietoa
Hankepäällikkö Vuokko Lehtimäki, STM, puh. 02951 63256, [email protected]
Palvelusetelikokeilu on osa hallituksen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanketta. Käynnissä on alueellisia kokeiluja, joiden avulla selvitetään, miten asiakas käyttäytyy, kun hän saa itse valita asioiko julkisen, yksityisen vai kolmannen sektorin tuottamissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lisäksi kokeiluissa tarkastellaan valinnanvapauden vaikutuksia sote-palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Palvelusetelikokeilun alueellisista kokeiluista käytetään myös nimitystä valinnanvapauskokeilu. Palvelusetelikokeilun hankkeissa sovelletaan tällä hetkellä voimassa olevaa palvelusetelilakia (569/2009). Lue lisää: Palvelusetelikokeilu /alueuudistus.fi
Valinnanvapauspilotit toteutetaan hallituksen esittämän valinnanvapausmallin mukaisesti 1.7.2018 alkaen. Pilottien toteutus varmistuu kesäkuussa 2018 sen jälkeen, kun eduskunta on päättänyt sote-uudistuksen lainsäädännöstä. Pilotointiin on tullut 18 hakemusta, yksi jokaisen maakunnan alueelta. Valinnanvapauspiloteissa kokeillaan laajasti uutta valinnanvapausmallia ja valinnanvapauden tärkeimpiä osia: sote-keskusta, hammashoitoa, asiakasseteliä ja henkilökohtaista budjettia. Lue lisää: Valinnanvapauspilotit /alueuudistus.fi