Palkansaajan työssäoloehdon uudistamisesitys lausunnolle
Työttömyyspäivärahan myöntämisen edellytyksenä olevaa palkansaajan työssäoloehtoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että työssäoloehto määräytyisi jatkossa vakuutuksenalaisten tulojen perusteella nykyisen viikkokohtaisen työtuntimäärän sijaan. Työssäoloehto kertyisi toisin sanoen vakiintuneen tulon perusteella.
Palkansaajan työssäoloehto täyttyisi, kun henkilö on 28 kuukauden aikana kerryttänyt yhteensä vähintään kuusi (6) työssäoloehtokuukautta. Työssäoloehdon täyttäminen on edellytyksenä sille, että henkilö voi saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyskassasta tai peruspäivärahaa Kelasta.
Työssäoloehtokuukaudella tarkoitettaisiin kalenterikuukautta, jona maksettu vakuutuksenalainen työhön perustuva vakiintunut tulo ennen ennakonpidätystä olisi vähintään 862 euroa kuukaudessa. Lisäksi työttömyyspäivärahan edellytyksenä oleva työssäoloehto voisi kertyä myös puolikkaina työssäoloehtokuukausina. Tällöin työssäoloehtokuukaudeksi luettaisiin myös sellaiset kaksi erillistä kalenterikuukautta, joiden aikana henkilölle on maksettu kumpanakin vakuutuksenalaista vakiintunutta palkkaa 431-861 euroa.
Muutos koskisi kaikkia palkansaajia, eli myös niin kutsuttuja yrittäjän ei-omistavia perheenjäseniä, jotka ovat työssä perheenjäsenen omistamassa yrityksessä. Heillä työssäoloehto täyttyisi, kun tarkastelujakson aikana on kertynyt yhteensä vähintään 12 työssäoloehtokuukautta.
Muutos helpottaisi keskimäärin työssäoloehdon täyttymistä. Tämän myötä ansiopäivärahan saajien määrä lisääntyisi arviolta 2800 henkilöllä. Ehdotettu tuloperusteisen päivärahaehdon malli lisäisi työllisyyttä noin 1500 henkilöllä. Julkista taloutta kohentava vaikutus olisi arviolta noin 55 miljoonaa euroa. Samalla työnteon kannustimien arvioidaan parantuvan nykytilaan verrattuna.
Työttömyyspäivärahaoikeuden tai ansiopäivärahan suuruuden osalta ei tapahtuisi muutosta nykytilaan verrattuna silloin, kun kyse on jatkuvasta kokoaikatyöstä tai jatkuvasta osa-aikatyöstä, jossa työtunteja on vähintään 18 kalenteriviikossa.
Henkilöt, jotka eivät nykyisin täytä työssäoloehtoa sen vuoksi, että 18 viikkotyötunnin raja ei täyty, voisivat jatkossa tulla oikeutetuiksi ansio- tai peruspäivärahaan, mikäli heillä olisi tarpeeksi tuloja tuloperusteisen työssäoloehdon täyttämiseen. Ansiopäivärahaoikeus voisi eräissä tilanteissa syntyä myös, vaikka työnantaja ei valvo työaikaa.
Muutos voisi hidastaa työssäoloehdon kertymistä ja pienentää ansiopäivärahan suuruutta henkilöillä, joiden työssäoloehto kertyisi useasta lyhyestä työjaksosta. Muutoksen myötä ansiopäivärahan taso vastaisi kuitenkin nykytilaa paremmin henkilöiden vakiintunutta tulotasoa.
Uudistuksen ehdotetaan tulevan voimaan 1.5.2023. Jos henkilön työssäoloehto täyttyisi 30.4.2023 mennessä, sovellettaisiin nykyisiä säännöksiä työssäoloehdon täyttymisessä ja ansiopäivärahan laskennassa. Jos työssäoloehto täyttyisi 1.5.2023 jälkeen, sovellettaisiin uutta tuloperusteista työssäoloehtoa, jossa voitaisiin kuitenkin siirtymäaikana huomioida 30.4.2023 mennessä karttunutta työskentelyä nyt voimassa olevien säännösten mukaisina kalenteriviikkoina.
Esityksen valmistelun aikana on kuultu työmarkkinoiden keskusjärjestöjä ja Suomen Yrittäjiä.
Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lait tulisivat voimaan 1.5.2023.
Lisätietoa:
ministeri Sarkkisen erityisavustaja Juho Orjala, etunimi.sukunimi@gov.fi
johtaja Liisa Siika-aho 22.-23.6., etunimi.sukunimi@gov.fi
hallitussihteeri Eeva Vartio 27.6.-12.7., etunimi.sukunimi@gov.fi
erityisasiantuntija Joni Rehunen 13.7. alkaen, etunimi.sukunimi@gov.fi