Ministeri Risikko: Sosiaaliturvan kansallisesta sääntelystä pidettävä kiinni

"Suomen asumisperusteisesta järjestelmästä suhteessa EU-lainsäädäntöön tarvitaan nyt selkeä kokonaiskuva. Haluan myös tarkan vastauksen siihen, kuinka paljon liikkumavaraa EU jättää meille sosiaaliturvakysymyksissä. Meidän on löydettävä ratkaisu Suomen lainsäädännön ja EU-lainsäädännön yhteensovittamiseen ilman, että meidän täytyy tinkiä oman sosiaaliturvajärjestelmämme periaatteista.  On oltava valppaana, jotta pystymme hyödyntämään EU:n mahdollisuudet kansalliseen sääntelyyn", sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko sanoo.

Selvityksessä arvioidaan Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan haasteita ja kehittämisvaihtoehtoja. Erityisesti työntekijöiden liikkuminen yhä enemmän maasta toiseen sekä EU-lainsäädännön muutokset ovat aiheuttaneet selvitystarpeita. Selvityksen tueksi on pyydetty eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinilta lausunto Suomen ja EU:n toimivallasta sosiaaliturvassa sekä Suomen kansallisen lainsäädännön liikkumavarasta.

Eduskunta keskustelee hallituksen EU-selonteosta tänään keskiviikkona. Sosiaaliturvan erityiskysymyksiä ei selonteossa kuitenkaan käsitellä.

Mitä tarkoittaa Suomen asumisperusteinen ja EU:n työhönperustuva sosiaaliturva?

Suomeen ulkomailta tulevien ihmisten oikeus suomalaiseen sosiaaliturvaan perustuu joko siihen, että henkilö muuttaa vakinaisesti Suomeen asumaan tai tulee Suomeen töihin. Suomen lainsäädännön mukaan kaikilla Suomessa vakituisesti asuvilla ihmisillä on oikeus suomalaiseen sosiaaliturvaan.

EU-lainsäädännössä perusajatus on toinen. EU-lainsäädännössä se, missä maassa ihminen on töissä määrää sen, mikä maa vastaa hänen sosiaaliturvastaan. Taustalla on EU:n perusperiaate työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta. Suomeen työhön tulevaa ihmistä on kohdeltava yhdenvertaisesti suomalaisten kanssa, kun on kyse oikeudesta sosiaaliturvaan. Tämä pätee unionin kansalaisiin ja unionissa laillisesti oleskeleviin muiden maiden (nk. kolmannet maat) kansalaisiin. Lisäksi EU:n maahanmuuttodirektiiveissä taataan kolmansista maista EU:n alueelle työhön tuleville yhdenvertaiset oikeudet sosiaaliturvaan tietyin rajoituksin.

Nykyään EU:n vapaa liikkuvuus koskee myös työelämän ulkopuolella olevia ihmisiä, jos heillä on riittävät varat tullakseen toimeen eivätkä he rasita maan sosiaalihuoltoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomeen ei voi tulla suoraan toimeentulotuen saajaksi.

Lisätietoja

apulaisosastopäällikkö Carin Lindqvist-Virtanen, p. 02951 63166, [email protected]