Ministeri Risikko: palvelurakenneuudistuksella varmistetaan myös vetovoimaiset
Risikon mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta paras palvelurakenne perustuisi niin vahvoihin kuntiin, että ne pystyisivät huolehtimaan sosiaali- ja terveyspalveluista, myös erikoissairaanhoidosta. Tuleva kuntarakenne ratkaisee, montako kuntien muodostamaa sote-aluetta tarvitaan vahvojen peruskuntien lisäksi. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta valmistellaan, koska pienillä kunnilla on vaikeuksia selviytyä tehtävistään, peruspalvelut ovat heikentyneet ja väestön terveyserot ovat kasvaneet. Palvelujen saatavuus ja laatu vaihtelevat eri alueilla, sillä kuntien voimavarat ovat hyvin erilaiset. Tilanne vaikeutuu merkittävästi, kun väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähentyy. Palvelut on järjestettävä nykyistä vaikuttavammin ja tehokkaammin, jotta väestö voi saada yhdenvertaisia ja laadukkaita palveluja.
"Nykyisellä kunta- ja palvelurakenteella ei voida turvata yhdenvertaisia ja laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja. Peruspalveluiden saatavuudessa on vakavia puutteita ja kunnat kilpailevat työvoimasta. Puutteita yritetään paikata mm. vuokraamalla henkilöstöä tai ulkoistamalla palveluja kokonaan", arvioi ministeri Risikko.
"Rakenteelliset muutokset on tehtävä siten, että luodaan yhtenäisiä, asiakaskeskeisiä palvelukokonaisuuksia ja turvataan osaavan henkilöstön saatavuus. Tätä on korostettu SuPerinkin esittämässä sotealue-mallissa. Työvoiman eläköitymisen myötä sosiaali- ja terveysalalla avautuu 235 000 työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Kuitenkin väestön ikääntyessä tarvitaan lisää työväkeä erityisesti ikäihmisten palveluihin," ministeri Risikko sanoi.
Nuorisoikäluokat eivät riitä täyttämään työvoimatarvetta. "Tarvitsemme kestäviä ratkaisuja, joilla turvataan alan tulevaisuus. Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä on syytä tiivistää. Lisäksi kunnissa tarvitaan osaavaa ammatillista johtamista, jolla edistetään henkilöstön työhyvinvointia koko työuran ajan. Liian moni alalla työskentelevä hoitaja on vaihtanut muihin tehtäviin", ministeri Risikko totesi.
"Isommassa kokonaisuudessa työnantajalla on enemmän resursseja palkata työntekijöitä ja huolehtia riittävistä henkilöstömitoituksista. Työolosuhteita pystytään kehittämään pitkäjänteisesti, kun laajempi osa palveluista on saman toimijan vastuulla. Henkilöstöllä on parempi mahdollisuus osaamisensa käyttämiseen, ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä monipuoliseen työnkuvaan", Risikko arvioi.
Ministeri Risikon mukaan työvoiman riittävyyttä voidaan parantaa myös madaltamalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitoja ja purkamalla päällekkäisyyksiä. Tiiviimmässä yhteistyössä paranevat mm. konsultaatiomahdollisuudet, eikä potilaita tarvitse siirrellä niin paljon. Myös yhtenäisiä tietojärjestelmiä voidaan kehittää tehokkaammin ison kokonaisuuden sisällä.
Muutosprosesseissa turvataan kuntien henkilöstön asema nykylainsäädännön tasoisena ja varmistetaan henkilöstön osallisuus uudistuksen onnistumiseksi. "Rakenneuudistusten keskellä on hyvä muistaa, että onnistuneen toteutuksen ja hyvät palvelut takaa vain motivoitunut henkilöstö. Uudistuksissa tarvitaan osaavaa muutosjohtamista".
Lisätietoja:
sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, p. 09 160 73755
Muualla palvelussamme