Ministeri Perho: Keskustelu rinnakkaislääkkeistä osin harhateillä
Eduskunnassa käsiteltävänä olevaa ehdotusta ns. geneerisestä substituutiosta eli sitä, että apteekki vaihtaisi lääkärin määräämän lääkkeen halvempaan, on viime päivinä arvosteltu julkisuudessa osin harhaanjohtavin perusteluin. Ministeri Maija Perho haluaa oikaista väärinkäsityksiä seuraavalla lausumallaan:
Rinnakkaislääkkeet potilaan etu
Eduskunnassa on parhaillaan hallituksen esitys ns. geneerisestä substituutiosta, eli siitä että apteekin tulisi vaihtaa lääkärin määräämä lääkevalmiste halvempaan rinnakkaisvalmisteeseen. Ehdotusta vastaan on julkisuudessa hyökätty harhaanjohtavilla ja yliampuvilla väitteillä. Suoranaista potilaiden pelotteluakin on esiintynyt.
Suomesta ei olla tekemässä lääkkeiden vaihdon kokeilumaata, vaan käytäntö on jo nyt hyvin toimivaa arkipäivää useissa maissa. Viidestätoista EU-maasta geneerinen substituutio on käytössä yhdeksässä maassa ja Yhdysvalloissa lähes kaikissa osavaltioissa. Monet maat joissa käytäntö ei ole voimassa, harkitsevat siihen siirtymistä.
Useimmissa maissa lääkärit ovat aluksi vastustaneet lääkkeiden vaihtoa, mutta siirtyneet kannattamaan sitä järjestelmän oltua käytössä jonkin aikaa.
Vaihtokelpoiset lääkkeet valitaan Lääkelaitoksen luettelosta
Apteekki ei korvaa lääkärin määräämää lääkettä millä tahansa halvemmalla lääkkeellä, vaan vaihdettava lääke valitaan Lääkelaitoksen laatimalta keskenään vaihtokelpoisten valmisteiden listalta. Pääperiaate vaihtokelpoisten luettelon laatimisessa on, että valmisteet sisältävät:
1. samaa vaikuttavaa ainetta
2. saman määrän vaikuttavaa ainetta
3. samassa lääkemuodossa (esim. tabletit, tipat jne.)
4. valmisteiden biologinen samanarvoisuus on osoitettu asianmukaisesti
5. valmisteet kuuluvat ATC-luokkaan (anatomisterapeuttinen ja kemiallinen luokittelu), jossa vaihto voidaan turvallisesti tehdä.
Lääkelaitoksen listalle ja vaihdon piiriin ei oteta valmistetta, joka kuuluu sellaiseen ryhmään, jossa täysin turvallista vaihtoa ei voida taata. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi insuliinit sekä rytmihäiriölääkkeet, epilepsialääkkeet ja psykoosilääkkeet.
Lääkäri tai lääkkeen ostaja voi kieltää vaihdon
Lääkäri voi hoidollisista syistä kieltää vaihdon. Esimerkiksi huonomuistisen vanhuksen tai tietyistä mielenterveysongelmista kärsivän henkilön lääkkeen vaihtaminen voidaan kieltää, jos lääkäri epäilee vaihdon vaikeuttavan lääkkeiden käyttöä. Vaihtokielto ei leimaa ostajia apteekeissa, vaikka näinkin on väitetty. Apteekkihenkilökunta näkee joka tapauksessa jokaisen ostajan reseptistä, minkälaiseen sairauteen lääke on määrätty ja he ovat vaitiolovelvollisia.
Ostotilanne ei pitkity kohtuuttomasti
Lääkkeen vaihto apteekeissa lisää jonkin verran apteekkien työtä. Tietojärjestelmien kehittyessä työ helpottuu vähitellen. Varsinkin alussa asiakkaiden neuvonta vie jonkin verran aikaa, mutta muista maista saatujen kokemusten perusteella voidaan olettaa, että asiointitilanne pitkittyy normaalisti vain muutamalla minuutilla. Käytännön vakiintuessa palveluaika taas lyhenee. Lääkärin tulisi kertoa etukäteen potilaalle mahdollisesta vaihdosta, mikä osaltaan helpottaisi apteekkihenkilökunnan työtä. Lääkärienkään työaikaa neuvonta ei vie kohtuuttomasti. Käytännössä lääkärin työ helpottuu, koska hänen ei ole pakko pysyä selvillä vaihtuvista kauppanimikkeistä ja valmisteiden hinnoista, vaan hän tietää apteekin toimittavan potilaalle edullisen valmisteen.
Lääkkeen ottaminen voi parantua
Lääkärit ovat olleet huolissaan siitä, etteivät he saa tietää, minkä nimistä lääkettä potilaat käyttävät. Valmisteen nimellä ei ole merkitystä, jos lääkkeen vaikuttava aine on sama kuin lääkärin määräämässä reseptissä. Potilas voi toki käyttää apteekin vaihtamaa halvempaa lääkettä väärin tai käyttää samaa lääkettä useammalla nimellä. Niin tapahtuu kuitenkin nykykäytännössäkin varsinkin, jos potilaalla ei ole vakituista omaa lääkäriä, joka seuraisi ja ohjaisi hänen lääkkeiden käyttöään. Selvityksistä tiedetään, että suhteellisen suuri osa potilaista jättää nykyään lääkkeen ostamatta sen kalleuden takia. Halvemmat lääkkeet pienentäisivät tätä ongelmaa. Tiedetään myös, että potilaat eivät usein rohkene ottaa hintakysymyksiä esiin lääkärin vastaanotolla.
Lääketeollisuus ei mene konkurssiin
Julkisuudessa on uhkailtu, että geneerinen substituutio vähentää lääketeollisuuden työpaikkoja ja uhkaa tutkivan lääketeollisuuden mahdollisuuksia uusien lääkkeiden kehittelyyn. Suomen geneerinen substituutio ei uhkaa ylikansallisen ja globaalia kauppaa käyvän tutkivan lääketeollisuuden mahdollisuuksia kehitellä uusia lääkkeitä. Sen sijaan on tietenkin selvää, että syntyvät säästöt ovat pois jostakin eli käytännössä lääkeyritysten voitosta, ellei yritys muuta myynti- ja hinnoittelustrategiaansa. Lääkemyynniltään suurimman suomalaisen lääketehtaan Orion Pharman liikevaihto oli vuonna 2001 487 miljoonaa euroa ja liikevoitto 82 miljoonaa euroa.
Geneerisen substituution on arveltu säästävän teoriassa 45,4 miljoonaa euroa vähittäismyyntihinnoin. Todellinen säästö tulee olemaan tätä pienempi. Teoreettisen maksimisäästön toteutuessa siitä tulisi Orion Pharman osalle noin viidennes. Ottaen huomioon lääkkeiden vähittäismyyntihinnasta yritykselle tulevan osuuden tämä tarkoittaisi noin viittä miljoonaa euroa. Säästön osuus olisi 1 % liikevaihdosta ja 6 % liikevoitosta. Substituution merkitys Orion Pharmalle on seurausta siitä, että yrityksen tuotteita myydään paljon mutta osa niistä on vastaavia tuotteita kalliimpia. Tulevaisuudessa substituution merkitys Orion Pharmalle ja myös muille yrityksille riippuu siitä, kuinka kilpailukykyisesti ne hinnoittelevat tuotteensa.
Kilpailuvirasto pitää geneeristä substituutiota kilpailu- ja elinkeinopoliittisesti tärkeänä. Patenttiaika on säädetty lääkkeen kehittäjän edun turvaamiseksi, mutta sen jälkeen kilpailun pitää vapautua kuluttajan hyödyksi.
Lääkärin ja potilaan väliseen hoitosuhteeseen ei puututa
Määrätessään potilaalle lääkettä tärkein kysymys on tuskin se, että mikä on käytettävän lääkkeen kauppanimike. Kuitnkin tämä on ainoa asia, johon geneerisellä substituutiolla puututaan. Se, saako lääkäri tiedon muuttuneesta lääkkeen kauppanimestä, kun vaikuttava aine säilyy samana, ei ole hoidon kannalta keskeinen tekijä. Paljon olennaisempaa olisi se tieto, söikö potilas kuurinsa loppuun tai ostiko hän koko lääkettä. On useita maita, joissa lääkärille ei ilmoiteta vaihdosta ja vaihdot toimivat potilashoidon kannalta hyvin.
Lääkekustannukset kasvavat rajusti
Kuten edellä kerroin, ovat lääkekustannukset räjähtämässä käsiin. Näyttää kuitenkin siltä, että kaikki asianosaiset eivät ole asiasta yhtä huolissaan. Suomessa haluamme kuitenkin pitää lääkekustannukset kurissa - myös potilaan kannalta.
Helsingissä 24.lokakuuta 2002
Maija Perho
Sosiaali- ja terveysministeri
Lisätietoja antaa ministeri Perhon erityisavustaja Eija Hiitiö, puh. 050 5839 998