Ministeri Mönkäre: Terveydenhuollon sekava rahoitus epäoikeudenmukaista
Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen viime päivien keskustelu kertoo, minkälaisiin ongelmiin on ajauduttu, kun terveydenhuoltoamme rahoitetaan monesta eri järjestelmästä. Potilaat joutuvat eriarvoiseen asemaan riippuen siitä missä asuvat ja keneltä saavat hoidon. Ihmiset haluavat verovaroilleen vastinetta, totesi sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre puhuessaan terveydenhuoltomme haasteista ja tulevaisuudesta 24. marraskuuta Suun terveydenhuollon ajankohtaisseminaarissa Helsingissä.
Kansalaiset antavat hyvän arvion hyvinvointivaltiolle ja ovat valmiit tukemaan sitä. Yli neljä viidesosaa arvioi suomalaisen hyvinvointivaltion olevan hintansa arvoinen. Tätä mieltä olevien osuus kasvoi Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) selvitysten mukaan 1990-luvulla samalla, kun yksityiseen toimeliaisuuteen perustuvan hyvinvointimallin kannatus väheni. Tärkeimpinä kehittämiskohteina kansalaiset pitivät terveydenhuoltoa.
Terveydenhuollon palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tehostamistarve myönnetään yleisesti, mutta vastustusta alkaa tulla, kun esille otetaan hallinnon muuttaminen, työnjakokysymykset sairaanhoitopiirien ja eri työntekijäryhmien kesken. Organisaatiot ovat valppaina kyseenalaistamassa tällaisia muutostarpeita. Tämä onvoitu todeta esimerkiksi käydyssä psykoterapiakeskustelussa. Suomessa on esimerkiksi lastenpsykiatreja kolmanneksi eniten asukkaita kohden maailmassa ja silti nyt väitetään, etteivät lapsemme saa riittävää hoitoa.
Organisaatioiden välinen kilpailu terveydenhuollossamme aiheuttaa päällekkäisyyttä ja voimavarojen tuhlausta. Monikanavainen rahoitus aiheuttaa asiakkaille eriarvoisuutta lääkehoidon kustannuksissa, lääkäriin ja toimenpiteisiin pääsyssä ja kuntoutuksen saatavuudessa. Kansalaiset ovat antaneet tukensa yhteisin verovaroin tuetulle mallille, totesi ministeri Mönkäre.