Ministeri Mönkäre Suomen terveydenhuollon tehokkuudesta
Suomen terveysmenot ovat juuri ilmestyneen OECD-raportin mukaan 7,3 prosenttia bruttokansantuotteestamme, kun EU:n keskiarvo on 8,5 prosenttia. Käytämme siis keskiarvoa vähemmän rahaa terveydenhuoltoon ja silti terveydentilaa kuvaavat mittarit ovat hyvällä mallilla. Johtopäätös on, että käytämme rahat tehokkaasti, jolloin vähemmälläkin rahalla saadaan enemmän terveyttä, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre puheessaan Pohjois-Karjalassa maanantaina 7. kesäkuuta.
Suomalaisten terveys on parantunut viimeisen 20 vuoden aikana merkittävästi. Eurobarometrin mukaan suomalaiset ovat tyytyväisimpiä omaan terveydenhuoltoonsa eivätkä kustannuksetkaan ole EU-maiden huippua. Asukasta kohden lasketut terveysmenot ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana puolitoistakertaisiksi.
Niin perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon henkilöstö on lisääntynyt vuosina 1995-2003 lähes kymmenellä prosentilla. Suomalaisessa terveydenhuollossa työskentelee jokseenkin saman verran lääkäreitä kuin Euroopassa keskimäärin ja tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien määrä on Suomessa OECD-maiden korkein. Terveyspalveluja ja erityisesti erikoissairaanhoidon palveluja tuotetaan Suomessa väestöön suhteutettuna paljon enemmän kuin muissa eurooppalaisissa maissa. Stakesin tuoreen vertailun mukaan suomalaiset saavat 12 prosenttia enemmän erikoissairaanhoidon palveluja kuin norjalaiset. Käytämme rahaa ennaltaehkäisyyn enemmän kuin muut OECD:n jäsenmaat, mutta siihen meidänkin on edelleen panostettava, totesi ministeri Mönkäre.
Suomen terveydenhuolto sijoittuu tehokkuudeltaan hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Terveydenhuollon kehittäminen jatkuu, käynnissä on rakenneuudistus ja valtio panostaa toiminnan kehittämiseen edelleen. Tietotekniikkaa tuodaan jokapäiväiseen työhön, yhtenäiset hoidon kriteerit ulotetaan koko maahan, seudullista yhteistyötä lisätään ja tavoitteena on, että kansalaisten hoitoon pääsy tietyin yhteisesti sovituin säännöin alkaa ensi vuonna toteutua.