Ministeri Mönkäre sairaaloiden kunnosta ja sisäilmasta
Sairaalarakennusten kunto ja ilmanvaihdon toimivuus nousivat keskusteluun jo edellisen hallituksen aikana, jolloin palkansaajajärjestöt - lähinnä STTK ja TEHY - kääntyivät sosiaali- ja terveysministeriön puoleen kantaen huolta työntekijöiden työturvallisuudesta sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Järjestöt totesivat, että sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä oli todettu viime vuosina kymmeniä rakennusten kosteusvaurioihin liittyviä ammattitauteja. Sosiaali- ja terveysministeriö päätti selvittää asian, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre ottaessaan vastaan selvityshenkilö Kari Reijulan selvityksen sairaaloiden sisäilman tilasta.
Selvityshenkilön johdolla mittava asiantuntijajoukko on käynyt läpi 10 sairaanhoitopiirin sairaalarakennusten kunnon ja ilmanvaihdon toimivuuden ja koonnut lähes neljäntuhannen työntekijän ilmoittamat sisäilmaan liittyvät olosuhdevalitukset ja oireet tiedostoksi. Näitä tietoja voi hyvin yleistää maamme muihin kymmeneen sairaanhoitopiiriin. Maamme keskussairaaloiden sisäilma ei täytä toiminnalle asetettuja vaatimuksia, rakennukset vaativat peruskorjaustaja ilmanvaihtojärjestelmä ajanmukaistamista nykyisten vaatimusten mukaiseksi. Selvitys viittaa siihen, että sairaalarakennusten sisäilma olisi jäänyt jälkeen jopa toimistojen, koulujen ja päiväkotien sisäilman laadusta, joissa niissäkin on vielä paljon parannettavaa.
Sairaaloiden sisäilman laatuvaatimukset ovat muita työympäristöjä vaativammat. Korkeatasoista sairaaloiden tutkimus- ja hoitotyötä ei voida tehdä välttävän arvosanan työympäristössä. Työympäristön laadulla on merkittävä vaikutus potilaiden terveyteen ja työntekijöiden työturvallisuuteen. Hyvä sisäilman laatu on myös keskeinen tuottavuuden tekijä.
Selvityshenkilö esittää joukon suosituksia, joihin aion nyt paneutua. Keskeisimpänä haasteena näyttäisi olevan kansallinen sairaaloita koskevan peruskorjausohjelman käynnistäminen, joka edellyttää ministeriöltä valmistelutyötä ja tutkimuslaitosten, sairaaloiden ja rakennusalan yritysten mukaan tulemista tähän vaativaan hankkeeseen, sanoi ministeri Mönkäre.
Ammattitautien diagnostiikassa on edelleen kehittämisen varaa erityisesti kosteusvauriohomeiden aiheuttamien työperäisten sairauksien tutkimuksessa ja korvauskäytännössä. Työntekijöiden oikeusturva edellyttää, että koko valtakunnassa on yhdenmukaiset tutkimuskäytännöt ja diagnostiikkaperusteet tämän tautiryhmän sairauksille.
Tiedän, että esitettyjä suosituksia ei voida toteuttaa yhdellä kertaa tai yksin sairaanhoitopiirien ja kuntien resurssein. Tähän työhön pitää pystyä osoittamaan myös yhteiskunnan tukea. Yhtä tärkeää on luoda oikeita toimintatapoja sairaaloiden peruskorjausohjelmien toteuttamiselle. Näitä tekemään vaaditaan osaavia ammattilaisia, jota varten myös valtakunnallinen koulutus tulee saada tukemaan yhteistä ponnistustamme, ministeri Mönkäre painotti.