Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Ministeri Hyssälä: Varsinais-Suomi selvinnee hoitotakuun velvoitteista hyvin

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 18.1.2005 16.00
Puhe -

Varsinais-Suomessa on pääsääntöisesti hyvät edellytykset selvitä hoidon järjestämisen enimmäisajoista. Kokonaan hoitamattomia lääkärin virkoja on täällä selvästi vähemmän kuin muualla Suomessa ja erikoissairaanhoidon hoitojonot ovat muuta maata lyhyemmät. Vaikeita aloja tulevat olemaan kuulonhuolto ja ortopedia, joissa on pulaa erityisesti osaajista, totesi peruspalveluministeri Liisa Hyssälä puhuessaan Turussa 18. tammikuuta.

Varsinais-Suomi on monilta osin onnistunut kansallisen terveysprojektin toteutuksessa muuta maata paremmin. Täällä on toimeenpantu merkittäviä toimintatapamuutoksia, palvelujen tuottamista on kehitetty juuri niin kuin terveysprojekti on edellyttänyt. Turun kaupungin kirurginen sairaala on liitetty osaksi TYKS:siä, laboratoriopalvelut tuotetaan suurena maakunnallisena kokonaisuutena, psykiatriasta on muodostettu koko maakunnan yksikkö ja kuvantamistoimintojen tuottamista on kehitetty. Tiivistä yhteistyötä Satakunnan sairaanhoitopiirin kanssa on tehty mm. hankintatoimen kehittämisessä ja kuvantamis-ja laboratoriopalveluissa. Koko maakunnan kattava hammashuollon yöpäivystys käynnistyy. Terveyskeskusten yöpäivystys on keskittynyt joko aluesairaaloihin tai Turun ja lähikuntien yhteiseen päivystyspisteeseen.

Paljon nopeampaa etenemistä olisimme toivoneet terveyskeskustoimintojen järjestämisessä seudullisesti, Hyssälä sanoi. Toiminta on edelleen hajautunut liian pieniin yksiköihin, joilla on riittämättömästi yhteistyötä. En ole pakottamassa terveyskeskuksia yhteen, mutta lisää yhteistyötä ja työnjakoa tarvitaan. Viime syksynä lähetin kunnille, terveyskeskuksille ja sairaaloille kirjeen, missä kehotin yhteistyöhön laboratorio- , kuvantamis- ja tietoteknologiapalveluiden järjestämisessä, ministeri muistutti.

Mitä kansalainen ja potilas hyötyvät tästä muutoksesta? Vain kehittämällä palvelujen tuottamistapoja, keventämällä niitä ja ottamalla käyttöön tietoteknologian suomat mahdollisuudet nykyistä laajemmin voidaan selvitä kohtuullisella kustannusten lisääntymisellä siitä palvelujen tarpeen lisääntymisestä, mikä on edessä Suomessa ja useimmissa muissakin Euroopan maissa. Terveydenhuoltomenot ovat Suomessa 2000-luvulla nousseet viiden prosentin vuosivauhtia ja erikoissairaanhoidon menot vieläkin nopeammin. Terveydenhuoltomenojemme bruttokansantuoteosuus oli 1990-luvun lopulla selvästi eurooppalaisen keskitason alapuolella 6,8 prosentissa. Nyt olemme lähellä 8 prosenttia, kun EU maiden keskiarvo on 8,5 prosentin paikkeilla. Olemme siis panostaneet terveydenhuoltoon selvästi 1990-lukua enemmän, ministeri sanoi.

Hoitotakuuksi ristityt lainsäädäntömuutokset tulevat voimaan maaliskuun alussa. Muutokseen on valmistauduttu nyt rivakasti. Erikoissairaanhoidon yli kuuden kuukauden mittaiset hoitojonot ovat puolittuneet verrattuna kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen. Muutos tulee tämän vuoden aikana aiheuttamaan lisäkustannuksia terveydenhuollolle. Arviot liikkuvat 100-150 miljoonan euron välillä, kun sekä erikoissairaanhoito, että terveyskeskustoiminta otetaan huomioon. Kun pitkät hoitojonot on purettu ei lisäkustannuksia aiheudu. Kokonaiskustannukset, kun otetaan huomioon sairausloma-, lääke-, kotihoito- ym kulut, tulevat todennäköisesti vähenemään.

Olemme nyt toimeenpanemassa muutosta, joka edellyttää ennen kaikkea asenteiden muuttamista. Potilaasta,sellaisestakin, jonka asia ei ole kiireellinen, täytyy nyt ottaa aikaisempaa enemmän vastuuta. Tästä ovat monet Euroopan maat jo selvinneet ilman meitä yhtään suurempia lääkäri- ja hoitajaresursseja, Hyssälä muistutti.

Liisa Hyssälä
Sivun alkuun