Ministeri Hyssälä: Periaatepäätös antaa eväät sosiaalialan kehittämiselle
Valtioneuvoston periaatepäätös vahvistaa sosiaalialan kehittämisen keskeisimmät linjaukset hallituskauden aikana ja myös pidemmällä aikavälillä, aina vuoteen 2015 saakka. Sosiaalialan kehittämishankkeessa on ennen kaikkea kysymys sosiaalipalvelujen saamisen ja laadun turvaamisesta, palveluiden ja palvelurakenteiden uudistamisesta sekä henkilöstön osaamisen ja työolojen kehittämisestä.
Yksittäinen ihmisen kannalta olennaisin asia on sosiaalipalvelujen saaminen. Palvelut tulee saada joustavasti ja kitkattomasti, olipa kyseessä sitten hetkellinen elämänkriisitilanne tai pitkäkestoisen avun ja hoivan tarve. Periaatepäätös ottaa tässä asiassa askeleen eteenpäin. Sosiaalipalveluiden saatavuutta parannetaan säätämällä perusteet ajasta, minkä kuluessa asiakkaan palveluntarve arvioidaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee ensimmäisessä vaiheessa vanhusten palveluja ja kunnallista sosiaalityötä koskevat säädösmuutokset. Olen ilahtunut, että vanhusten palvelut on nostettu eturintamaan tässä uudistuksessa. Vanhusten palveluissa on tällä hetkellä huomattavia kuntakohtaisia eroja. Nykyinen lainsäädäntö ei määrittele sitä, missä ajassa tai millä tavoin vanhuksen palvelutarve tulee arvioida. Säädökset ja valtakunnalliset, yhteneväiset toimintaohjeet tuovat kaivattua tasavertaisuutta vanhusten palvelutarpeen arviointiin. Tärkeää on myös se, että vanhusten palvelujen saatavuus varmistetaan muodostamalla seudullisesti toimivia palveluketjuja.
Pidän tärkeänä sitä, että periaatepäätös korostaa yhteistyötä palvelujen järjestämisessä. Kunnilla on edelleen perusvastuu palveluista, mutta palvelurakenteen tulee perustua alueellisesti ja seudullisesti joustaviin ratkaisuihin. Yhteistyötä tarvitaan kaikilla tasoilla, niin yksittäisen asiakkaan kuin palveluiden tuottamisen tasolla. Palveluiden monipuolistaminen on mahdollista lisäämällä kuntien, yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen yhteistyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö on ehdoton edellytys tehokkaalle, asiakaslähtöiselle palvelujärjestelmälle, mutta lisäksi tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä opetus-, asunto-, liikenne- ja työvoimaviranomaisten kanssa.
Sosiaalipalveluiden tärkein voimavara on osaava henkilökunta. Tämän vuoksi henkilökunnan osaamisen ja työolojen kehittäminen on yksi periaatepäätöksen keskeisimmistä tavoitteista. Sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusehtojen uudistaminen ja täydennyskoulutuksen lakisääteistäminen turvaavat riittävän koulutuksen tason ja osaamisen.
Periaatepäätös keskittyy lähivuosien kiireellisten haasteiden ratkaisemiseen. Meidän on kuitenkin suunnattava katse kauemmas tulevaan vuosikymmeneen. Hyvinvointi 2015-ohjelma antaa mahdollisuuden sosiaalipalveluiden pitkän tähtäimen kehittämistyöhön ja periaatteellisten kysymysten ratkaisemiseen.
Olen erityisen ilahtunut siitä, että sosiaalialan kehittämishankkeelle on varattu huomattava rahoitus. Näin suuri valtion panostus sosiaalialan hankkeeseen on ainutkertaista. Hallituksen kehyspäätöksen mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korotetaan asteittain yli 400 miljoonalla eurolla vuoteen 2007 mennessä. Osa korotuksesta varataan sosiaalialan kehittämishankkeen tavoitteiden toteuttamiseen. Verrattuna vuoden 2003 tasoon on lisäys yli 100 miljoonaa euroa vuonna 2007. Kuntien on myös mahdollista saada hankerahoitusta sosiaalialan kehittämishanketta tukeviin toimiinsa. Vuonna 2004 on sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin varattuna 12,3 miljoonaa euroa. Tästä määrärahasta pääosa suunnataan sosiaalialan kehittämishankkeeseen. Kunnilla on nyt mahdollisuus korjata sosiaalipalveluiden puutteita ja monipuolistaa palveluja.
Kehittämiseen tarvitaan uusia keinoja
Sosiaalialan lähitulevaisuuden haasteet ovat moninaiset. Syrjäytymisen ehkäisy vaatii uusia keinoja. Toimeentuloon liittyvät ongelmat linkittyvät usein muihin elämänhallinnan vaikeuksiin. Pitkäaikaistyöttömyys, päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat muodostavat toisiinsa kietoutuvan ongelmavyyhdin. Ikääntyvän väestön määrän kasvu haastaa etsimään uusia keinoja ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä. Periaatepäätös antaa eväitä toimintatapojen ja työkäytäntöjen uudistamiseen.
Ihmisten arkielämä ja arvot muuttuvat. Työelämän muutokset heijastuvat myös lapsiin. Työn ja perheen yhteensovittaminen on monen lapsiperheen päivittäin kohtaama ongelma. Periaatepäätöksessä on korostettu perheiden palveluiden vahvistamista. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu, mutta palveluiden tehtävä on tukea perhettä tässä vaativassa tehtävässä.
Lastensuojelun kasvava tarve on merkki siitä, että lapsiperheiden palvelujärjestelmän on uudistuttava. Lasten terveen kasvun varmistaminen on yksi lähitulevaisuuden suurimmista haasteista. Varhainen puuttuminen ja ehkäisevätyö sekä toisaalta lastensuojelun toimintaedellytysten parantaminen ovat olleet periaatepäätöksen keskeisiä lähtökohtia.
Kansainvälistyminen tuo uusia ulottuvuuksia
Sosiaalialan toimintaympäristön muutokset asettavat myös haasteita palvelujen uudistamiselle. Kansainvälistyminen ja Suomen jäsenyys EU:ssa vaikuttavat myös sosiaalipalvelujärjestelmäämme. Konkreettisia esimerkkejä sosiaalipalveluihin vaikuttavista tekijöistä ovat esimerkiksi maahanmuuttajien erityiset palvelutarpeet ja alkoholipolitiikan muutokset. Väestörakenne muuttuu, syntyvyys on jo alentunut ja väestö ikääntyy. Kuntatalouden epävakaat näkymät vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia tuottaa sosiaalipalveluja. Maan sisällä on käynnissä voimakas muuttoliike. Tämä alueiden erilaistuminen on lisännyt ihmisten eriarvoisuutta palveluiden saamisessa. Riittävien ja laadukkaiden palveluiden takaaminen kaikissa maan osissa on suuri haaste koko sosiaalipalvelujärjestelmälle.
Sosiaalipalveluilta odotetaan tänä päivänä uusia asioita. Innovatiivisuutta, kykyä reagoida nopeasti kriisitilanteissa, asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista ja keinoja tukea ihmisen työ- ja toimintakykyä. Keskeistä on, että nykyaikaiset sosiaalipalvelut tukevat ihmisen omatoimista suoriutumista ja aktiivisuutta. Yksilön oman vastuun ja yhteiskunnan tuen on oltava tasapainossa.
Kansainvälisesti vertailtuna suomalainen sosiaalipalvelujärjestelmä on kattava ja toimiva. Sosiaalipalvelujärjestelmämme on luonut pohjan talouden kasvulle ja ihmisten hyvinvoinnin lisääntymiselle. Lähivuosien haaste on tehdä sosiaalipalveluista entistäkin laadukkaammat. Valtioneuvoston periaatepäätös sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi antaa meille välineet tähän kehittämistyöhön.