Ministeri Hyssälä: Lääkkeet ovat osa potilaan hoitoketjua
"Lääkehoidon merkitys ihmisten terveyden ja toimintakyvyn kannalta on kasvanut jatkuvasti. Lääkkeet ovat osa potilaan hoitoketjua, johon voi kuulua monta osaa. Hoitoketju alkaa potilaan subjektiivisesta kokemuksesta, esimerkiksi sairauden oireesta, jonka vuoksi potilas joko hoitaa oireita itse, päätyy itsehoitoon, tai hakeutuu lääkäriin. Lääkehoidon avulla potilaat voivat pysyä työkykyisinä ja lääkkeiden avulla voidaan myös parantaa elämän laatua", totesi sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä tiistaina 18. toukokuuta Lääkefoorumissa Helsingissä.
Lääkkeistä puhuttaessa ei kuitenkaan voida sivuuttaa keskustelua niiden kustannuksista, erityisesti nyt väestön ikääntyessä.
"Tällä hetkellä huoli lääkekustannuksista on yleinen ja kaikki teollisuusmaat etsivät keinoja pitää niitä kurissa. Täällä Suomessa lääkkeiden viitehintajärjestelmä näyttäisi olevan yksi hyvä keino vaikuttaa kasvaviin lääkekustannuksiin", ministeri sanoi.
Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti Lääkefoorumin nyt toista kertaa. Foorumissa keskusteltiin muun muassa uudistuvan lääkelain sisällöstä.
"Lääkehuoltojärjestelmämme perusta toimii, mutta haasteita ja kehittämismahdollisuuksia riittää. Vielä tänä keväänä eduskunnan käsittelyyn tulevien lääkelain muutosten tavoitteena on parantaa lääkehuollon toimivuutta muun muassa syrjäseuduilla ja haja-asutusalueilla", ministeri sanoi.
Ministeri Hyssälä kertoi myös lääkepoliittisen strategian valmistelusta, joka on aloitettu tänä keväänä. Edellisen kerran lääkepoliittista linjanvetoa tehtiin vuonna 2003, jolloin julkaistiin Lääkepolitiikka 2010 -asiakirja.
"Sosiaali- ja terveysministeriön strategia 2020 -työssä määritetään sosiaali- ja terveyspoliittiset ja Lääkepolitiikka 2020 -hankkeessa kansallisen lääkepolitiikan keskeiset periaatteet ja tavoitteet. Työtä tehdään yhteistyössä lääkealan sidosryhmien kanssa. Kuulemme potilaita, viranomaisia, ammattijärjestöjä, lääketeollisuutta, yliopistoja, kuntia ja sairaanhoitopiirejä."
Ministeri Hyssälän mukaan Lääkepolitiikka 2020 -strategiatyössä otetaan kantaa myös näyttöön perustuvaan hallinnointiin ja päätöksentekoon. Näyttöön perustuva hallinnointi tarkoittaa sitä, että hallinnoinnin ja siinä tehtävien päätösten pohjana on tutkittua tietoa, vaihtoehtojen vertailua ja päätösten vaikutusten arviointia.
"Päätöksentekijöillä tulee olla käytettävissä monipuoliset ja kattavat tiedot yhteiskunnan ja talouden kehityksestä. Päätösten perustana olevan tiedon ja tiedonlähteiden tulee olla avoimia. Lopullisen päätöksenteon tueksi tarvitaan eri tieteenalojen näkemyksiä ja yhteistyötä", ministeri totesi.
Lääkefoorumissa näyttöön perustuvasta hallinnoinnista ja päätöksenteosta kertoi yhdysvaltalainen professori Alan Lyles.
LisätietojaNeuvotteleva virkamies Ulla Närhi, p. 09 160 74146Ministerin erityisavustaja Annika Saarikko p. 040 7446 770
Muualla palvelussamme