Ministeri Hyssälä Aasian katastrofin jälkihoidosta
Aasian luonnononnettomuudesta selvinneiden suomalaisten psykososiaalinen tuki on järjestetty pääsääntöisesti hyvin ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. 80 prosenttia kunnista on arvioinut selviävänsä hyvin niin akuutista vaiheesta kuin jatkohoitojen järjestämisestä, peruspalveluministeri Liisa Hyssälä kertoo. Ministeri on juhannusviikolla tavannut kuntien edustajia keskustellakseen kriisityön tilanteesta ja onnettomuuden jälkihoidosta kunnissa.
Valtaosaan eloon jääneistä uhreista ovat kunnalliset viranomaiset olleet yhteydessä. Kunta on ottanut yhteyttä 58 prosenttiin evakuoiduista. 23 prosenttia uhreista on ottanut itse kuntaan yhteyttä. 11 prosenttiin uhreista ei ole yrityksistä huolimatta saatu toistaiseksi kontaktia, ja 8 prosenttiin ei ole kunnissa yritettykään saada yhteyttä. Tavoitetuista uhreista 60 prosentilla ei oman arvionsa mukaan ole ollut tarvetta kriisityöhön tai muihin kunnallisiin palveluihin. Muiden tavoitettujen osalta hoidon tarpeen arviointi tai hoito on käynnistetty.
Tiedot perustuvat Stakesin kunnille tekemään kyselyyn Aasian katastrofin uhrien ja omaisten ohjautumisesta psykososiaaliseen kriisityöhön. Vastaukset edustavat 75 prosenttia evakuoiduista.
Kuntien välillä on kuitenkin eroja palvelujen järjestämisessä, ministeri Hyssälä muistuttaa. 20 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista on tuonut esiin joitakin vaikeuksia hoidon järjestämisessä. Vaikeudet liittyvät lähinnä koulutukseen ja kunnan voimavarojen riittävyyteen. STM:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa kuntien edustajat toivat esille, että katastrofin jälkipuinnin järjestäminen sinänsä ei ole tuottanut kunnille vaikeuksia, vaan päänvaivaa on tuottanut pikemminkin sen jälkeisen, pitkäaikaisemman hoidon ja tuen järjestäminen.
Katastrofista selvinneet on ohjattu jatkohoitoon lähinnä terveyskeskuksiin. Pieni osa on ohjattu kunnalliseen mielenterveystoimistoon, perhe- tai kasvatusneuvolaan tai psykoterapiaan joko ostopalveluna tai osana Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraista kuntoutusta. Psyykkisen jälkihoidon tarvetta on useimmiten selvitetty puhelinkeskusteluissa, mutta noin viidesosassa tapauksista tarvearviointi on perustunut henkilön tapaamiseen. Kaiken kaikkiaan psyykkisen jälkihoidon tarve on ollut 10-20 prosentilla uhreista, mikä vastaa traumatyön kansainvälisessä kirjallisuudessa kuvattua suhdelukua, Stakesin selvitys toteaa.
Hallitus on esittänyt valtion ensimmäiseen lisätalousarvioon 1,25 miljoonan euron suuruista avustusta kunnille ja kuntayhtymille niille luonnononnettomuudesta aiheutuneiden kustannusten peittämiseksi. Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahoja kohdennetaan Aasian katastrofin uhrien ja omaisten kuntoutuspalveluihin miljoonan euron verran.
Lisäksi hallitus esittää toisessa lisätalousarviossa 800 000 euroa korvaamaan kuntien niitä kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet katastrofialueille tehdyistä pelastustoimista ja annetusta sairaanhoidosta, yleisistä evakuointitoimista, evakuointilennoista ja niiden aikana annetusta sairaanhoidosta samoin kuin muita evakuointivaiheen kustannuksista. Määrärahasta korvataan myös surmansa saaneiden kotimaahan kuljettamisesta aiheutuneita kustannuksia. Eduskunta käsittelee lisätalousarvion vielä ennen kesälomia, ministeri Hyssälä totesi.
Lisätietoja:
Lääkintöneuvos Sakari Lankinen, STM, p.09-160 74131
Tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck, Stakes, p. 09-3967 2300
Stakesin selvitys:
Marko Ekqvist & Kristian Wahlbeck: Aasian luonnonkatastrofien uhrien ohjautuminen psykososiaaliseen kriisityöhön. Väliraportti 13.6.2005.