Maksutoimikunta: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut selkeästi lakiin
Isona periaatteellisena säädösmuutoksena toimikunta esittää, että asiakasmaksuista tulisi säätää lain tasolla, jotta asiakas tietää selkeästi, mitä palvelumaksuja hänen pitää maksaa käyttämistään sosiaali- ja terveyspalveluista. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että kunta voisi periä maksuja vain niistä palveluista, joiden maksuista on säädetty laissa. Lisäksi maksuissa olisi otettava huomioon kustannuskehitys, jota varten otettaisiin käyttöön indeksitarkistusmenettely. Toimikunta katsoo myös, että sosiaali- ja terveydenhuollon nykyinen asiakasmaksujärjestelmä on pääosin toimiva ja perusteltu ja sen peruslinjaukset on hyvä säilyttää.
Asiakasmaksuilla on kolme tavoitetta: ohjata palvelujen käyttöä ja rahoittaa palveluja. Kolmas tavoite on se, että maksut ovat palvelujen käyttäjien kannalta kohtuullisia eivätkä ne estä tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Maksutoimikunta luovutti mietintönsä peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle perjantaina 23. syyskuuta Helsingissä. Toimikunnan puheenjohtajana oli apulaisosastopäällikkö Olli Kerola sosiaali- ja terveysministeriöstä. Seuraavaksi sosiaali- ja terveysministeriö lähettää Maksutoimikunnan mietinnön lausuntokierrokselle.
Terveydenhuollon maksut
Toimikunta esittää, että alle 18-vuotiaat vapautettaisiin terveydenhuollon maksuista. Tämä perhepoliittinen esitys tukee osaltaan lapsiperheiden taloudellista asemaa erityisesti perheissä, joissa lapset tarvitsevat paljon sairaanhoitopalveluja. Toimikunnan enemmistön mielestä tulisi luopua terveyskeskuksen vuosimaksusta. Tällöin asiakas maksaisi kaikista terveyskeskuksen lääkärissäkäynneistä käyntikertojen mukaan. Terveyskeskusten päivystysmaksut yhdenmukaistetaan saman suuruisiksi poliklinikkamaksujen kanssa.
Lääkärintodistuksien maksut yhdenmukaistetaan ja maksuperusteita selkiytetään. Lyhytaikaisen sairausloman tarpeen osoittamiseksi annettavat todistukset, nuorison terveystodistus sekä jatkohoitopaikan järjestämiseksi tarvittava todistus olisivat maksuttomia. Muista lääkärintodistuksista ja lausunnoista perittäisiin maksu.
Suuhygienistin, hammaslääkärin ja erikoishammaslääkärin hoitokäynneistä perittäisiin erisuuruiset perusmaksut. Suun ja hampaiden tutkimuksesta perittävä maksu porrastettaisiin toimenpiteen vaativuuden mukaan. Nämä esitykset ohjaisivat suun terveydenhuollon henkilöstön työnjakoa tarkoituksenmukaisella tavalla.
Lasten päivähoitomaksut
Lasten päivähoidon perhekäsite tulisi uudistaa vastaamaan perheen todellista kokoa. Osapäivähoidon ja vuorohoidon maksuja uudistettaisiin siten, että maksu määräytyisi käytetyn hoitoajan perusteella. Tämä kannustaisi perheitä käyttämään palveluja joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti perheen todellisen tarpeen ja lapsen edun mukaisesti. Päivähoidon enimmäismaksua korotettaisiin.
Toimikunnan enemmistön mukaan päivähoidon enimmäismaku tulisi korottaa 250 euroon ja ikäjärjestyksestä seuraavasta lapsesta perittävä enimmäismaksu 200 euroon. Kaikki päivähoitoa käyttävät perheet saisivat jatkossa maksuhelpotusta tilapäisestä lapsen sairaudesta aiheuttamasta poissaolosta. Päivähoitomaksua perittäisiin enintään 11 kuukaudelta.
Kotona annettavat palvelut
Toimikunta esittää, että kotona annettavien palvelujen käyntiperusteisista maksuista siirryttäisiin aikaperusteiseen maksuun. Kotipalveluun ja kotihoitoon käytettävä työaika määriteltäisiin asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Kotona annettavan palvelun maksu ulotettaisiin koskemaan myös sosiaalihuoltolain mukaista asumispalvelua ja palveluasumista.
Jatkuvan ja säännöllisen kotona annettavan palvelun maksu säilyy tulosidonnaisena. Maksuun sisältyisivät myös kunnan kotipalvelu- ja kotihoitohenkilöstön antamat tukipalvelut. Ateriapalvelut, kuljetuspalvelut sekä turvapuhelimet ja turvapuhelimeen liittyvät palvelut eivät kuitenkaan sisältyisi kotona annettavien palveluiden maksuihin. Ateria- ja kuljetuspalveluista perittäisiin kunnan päättämä kohtuullinen maksu. Turvapuhelimesta ja siihen liittyvistä palveluista perittäisiin maksu, jos ne eivät liity muuhun maksuttomaan palveluun kuten esim. lääkinnälliseen kuntoutukseen tai vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen.
Pitkäaikaisen laitoshoidon maksut
Toimikunta esittää, että pitkäaikaisen laitoshoidon maksua korotettaisiin viidellä prosenttiyksiköllä nykyisestä 80 prosentista 85 prosenttiin palvelujen käyttäjän nettotuloista. Jos maksu määräytyy puolisoiden yhteenlaskettujen tulojen perusteella, maksua korotettaisiin 40 prosentista 42,5 prosenttiin puolisoiden yhteenlasketuista nettotuloista. Toimikunta pitää perusteluna, että enimmäismaksun korottaminen toteutettaisiin samassa yhteydessä Kelan etuuksiin liittyvien laitoshoitorajoitusten poistamisen kanssa.
Toimikunta katsoo, että asiakkaan toimintakyky ja elämäntilanne tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon, jotta maksurasitus ei muodostu kohtuuttomaksi. Esim. asiakkaan toimintakyky ja elämäntilanne vaikuttavat siihen, kuinka paljon hän tarvitsee käyttövaroja.
Yhteinen maksukatto jatkokäsittelyyn
Maksukattojen osalta toimikunta esittää, että kunnallisessa terveydenhuollon maksuissa luovuttaisiin ns. ”välikatoista”, nykyisin välikatot ovat terveyskeskuksen käyntimaksuissa, sarjahoidon maksussa sekä alle 18-vuotiaiden lyhytaikaisessa laitoshoidossa. Paljon sairastavien turvana olisi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon yleinen vuosimaksukatto. Toimikunta esittää jatkovalmistelun käynnistämistä kunnallisen maksukaton ja sairasvakuutuksen lääke- ja matkakattojen yhdistämismahdollisuuksista.
Maksuihin indeksisidonnaisuus
Toimikunta esittää sosiaali- ja terveyspalveluista perittäviin maksuihin indeksisidonnaisuutta eli asiakasmaksuihin tehtäisiin jatkossa joka toinen vuosi kustannustasotarkistus. Tältä osin toimikunnan ehdotus on linjassa hallituksen tekemän kehyspäätöksen ja peruspalveluohjelman kanssa.
Maksuja on viimeksi tarkistettu vuoden 2002 alusta ja maksujen reaalisen tason säilyttäminen edellyttää indeksitarkistusten tekemistä myös näiden välivuosien ajalta.
Jatkotoimenpiteet
Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää välittömästi asian jatkovalmistelun laajalla lausuntokierroksella ulottamalla sen myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasjärjestöihin ja kuntiin. Uuden maksujärjestelmän viimeistely on tarkoituksenmukaista aloittaa vasta lausuntokierroksen päätyttyä, kun lausunnon antajien näkemykset toimikunnan ehdotusten rakenteellista ehdotuksista on tarkoin analysoitu ja toimikunnan ehdotusten vaikutusarvioinnit, myös taloudelliset kertymävaikutukset, on saatu valmiiksi.
Vuosien 2002-2004 kustannuskehityksen aiheuttamat muutokset asiakasmaksuihin toteutetaan vuonna 2006.
Maksutoimikunnan mietintö ja sen tausta-aineisto
Lisätietoja sosiaali- ja terveysministeriössä antavat:
- toimikunnan puheenjohtaja, apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, puh. (09) 160 73859 ja varapuheenjohtaja, hallitusneuvos Pekka Järvinen, puh. (09) 160 73800.
- toimikunnan sihteerit ylitarkastaja Hanna Nyfors, puh. (09) 160 74348 ja hallitusneuvos Lauri Pelkonen, puh. (09)160 74113.
Sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikan ja maksujärjestelmän uudistamista selvittäneen toimikunnan mietintö tulee ministeriön julkaisusarjaan ja myyntiin Yliopistopainoon.