Lisää rahaa sairaalainfektioiden torjuntaan

Sairaanhoitopiirit tarvitsevat lisärahaa, sillä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien, kuten MRSA:n aiheuttamat sairaalainfektiot ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Vuonna 2001 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin alle 300 MRSA -tapausta ja viime vuonna yli 800 tapausta. Kasvu on jatkunut tänä vuonna, tapauksia on jo yli 1000. Olemme kuitenkin vielä tilanteessa, jossa terveyshaittojen ja kustannusten jyrkkä kasvu voidaan välttää, jos sairaalainfektioiden torjuntatoimia tehostetaan todella merkittävästi.

Tämän vuoden alussa voimaan tulleessa muutetussa tartuntatautilaissa sairaalainfektioiden torjuntaa koskeva alueellinen ohjausvastuu määrätään sairaanhoitopiireille. Piireillä on myös oikeus ylläpitää rekisteriä sairaalabakteerien kantajista, mikä helpottaa torjuntatyötä. Nyt esitetyt lisärahat sairaanhoitopiirit käyttäisivät mm. hygieniatiimiensä vahvistamiseen. Niihin kuuluu tavallisesti infektiolääkäri, hygieniahoitaja ja kliininen mikrobiologi. Tiimeistä on tehtävä myös liikkuvia, niin että ne voivat tukea sairaalainfektioidenehkäisyä ja torjuntaa koko sairaanhoitopiirin alueella ja kouluttaa sairaanhoitopiirin henkilökuntaa. Sairaaloissa on lisättävä myös eristystiloja. Niiden on saneerattava MRSA-potilaiden eristyshoitoa varten yhden hengen huoneita, joissa on oma wc, suihku ja joihin päästään erillisen sulkutilan kautta. Lisäksi sairaanhoitopiirien tehtävänä on perustaa ja ylläpitää tartunnan kantajarekisterit ja kouluttaa henkilökuntaa niiden käyttöön.

Kansanterveyslaitoksen tarkoituksena on käyttää ehdotetut lisärahat valtakunnallisen tason asiantuntijatoimintoihin, laboratorioiden työn tukemiseen sekä epidemioiden torjunnan tehostamiseen. Kansanterveyslaitoksen johtama asiantuntijaryhmä on antanut tämän vuoden elokuussa uudet suositukset MRSA-infektioiden ehkäisyä varten.

Taustaksi

Tärkeimmät sairaalainfektioita aiheuttavat antibiooteille vastustuskykyiset eli resistentit bakteerit ovat MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus) ja VRE (vankomysiinille resistentti enterokokki), mutta on myös viitteitä muiden bakteerien vastustuskyvyn huononemisesta. MRSA voi aiheuttaa oireisia infektioita, jotka voivat olla vaarallisia etenkin vastustuskyvyltään heikoille henkilöille. Useimmiten kysymys on kuitenkin oireettomasta bakteerin kantajuudesta, joka ei tavallisesti aiheuta kantajalle haittaa. Levitessään sairaalassa, jossa on huonokuntoisia potilaita MRSA muuttuu vaaralliseksi. Sairaalassa tarvitaankin tehokkaat eristystoimet, riittävät eristystilat sekä määrältään riittävän suuri ja osaava henkilökunta, jolla on aikaa huolehtia tehokkaasta sairaalahygieniasta.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen MRSA-tilanne on vielä hyvä, kuten yleensä Pohjoismaissa ja esimerkiksi Hollannissa. Englannissa tilanne on huonontunut nopeasti; 1990-luvun alussa yksi-kaksi prosenttia henkeä uhkaavia infektioita aiheuttavista stafylokokeista oli MRSA-kantoja, nyt niitä on noin puolet. USA:ssa MRSA-bakteerikantojen osuus sairaaloissa on noussut noin 45 prosenttiin ja siellä arvioidaan, että kuuden tavallisimman resistentin bakteerin aiheuttamat sairaalahoidot aiheuttavat noin 1,3 miljardin dollarin lisäkustannukset joka vuosi. Kustannuksia aiheuttavat erittäin pitkät ja kalliit antibioottihoidot, eristyshoidot, epidemioiden selvitystyöt ja lisääntyneet testaukset.

Lisätietoja:
Lääkintöneuvos Merja Saarinen, STM, puh. 09-160 74030
Johtaja Tapani Melkas, STM, puh. 09-160 73886
Epidemiologiylilääkäri Petri Ruutu, KTL, 09-4744 8483
Tutkimusprofessori Pentti Huovinen, KTL, puh. 0400-442637