Laaja kansallinen hanke tarpeen mielenterveyspalvelujen kehittämiseksi
Mielenterveyspalveluissa toimivan henkilöstön työrasituksen ja työjaonkin taustalla on ajankohtaisen yhteiskunnallisen murrosvaiheen aiheuttama väestön henkinen pahoinvointi, joka tuottaa uudenlaista kysyntää myös mielenterveyspalveluihin. Osa palvelujen kysyjistä jää nykyisten palveluiden ulkopuolelle, koska heidän ongelmiensa ei katsota kuuluvan varsinaisten mielenterveyspalveluiden hoidettavaksi. Heille ei myöskään ole olemassa muita tarkoituksenmukaisia palveluja. Ihmiset kuitenkin hakevat apua sosiaali- ja terveydenhuollosta, kun muutakaan kuulijaa tai auttajaa ei löydy. Mielenterveystyöntekijät kokevat uupumusta ja turhautuvat, kun eivät voi vastata tähän palvelujen kysyntään.
Työnjakoa ja työrasitusta mielenterveyspalveluissa selvittänyt työryhmä toteaakin yleisehdotuksenaan, että on käytävä yhteiskuntapoliittista keskustelua pahoinvointia lisäävistä yhteiskunnallisista ilmiöistä ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämisestä yhteiskunnan kaikilla lohkoilla ja tasoilla. Kansalaisten tukeminen ja auttaminen edellyttää, että tunnistetaan väestön henkinen pahoinvointi ja tutkitaan sitä ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä kehitetään menetelmiä ja osaamista, jolla tilanteeseen voidaan vaikuttaa. Kyse on monitahoisesta, vaikeasta kansanterveysongelmasta, jonka parantamiseen sosiaali- ja terveydenhuolto ei riitä. Suomessa on kansainvälisestikin arvostettua osaamista laaja-alaisesta, sosiaali- ja terveydenhuollon rajat ylittävästä kansantautien ehkäisyohjelmasta esimerkiksi Pohjois-Karjala –projektissa. Vastaavan tyyppiselle ohjelmalle olisi kysyntää mielenterveyden puolella.
Työryhmä esittää useita toimenpiteitä mielenterveyspalvelujen hajanaisuuteen, työnjakoon, henkilöstöön ja mielenterveystyön imagoon liittyen. Palvelukentän yhtenäistämiseksi työryhmä esittää kaikkiin mielenterveyspalveluihin lasten ja nuorten psykiatriasta tuttua mielenterveysasetuksessa säädettyä yhteistyömallia monien eri toimijoiden kesken (esim. sairaanhoitopiirit, terveyskeskukset, Kela, vapaaehtoisjärjestöt, yksityiset ym.).
Henkilöstön välisestä työnjaosta on Kansallisessa terveysprojektissa jo käynnissä 15 kokeiluhanketta, joiden tuloksia voidaan hyödyntää myös mielenterveyspalveluissa. Työryhmä kiinnittää erityisesti huomiota toimenpiteisiin, joilla voidaan edesauttaa sekä tulevan että jo mielenterveystyössä olevan henkilöstön työssä jaksamista ja työssä pysymistä. Koulutus kaikilla tasoilla ja johtamiseen liittyvät kysymykset nousevat tässä esille. Työryhmä esittää mm. pakollista kolmen - kuuden kuukauden psykiatrista koulutusosiota yleislääketieteeseen ja työterveyshuoltoon erikoistuville lääkäreille, jotta mielenterveysongelmiin pystyttäisiin vastaamaan paremmin jo perusterveydenhuollossa.
Tärkeä tekijä uusien työntekijöiden saamisessa mielenterveyspalveluihin ja nykyisten työntekijöiden pysymisessä alalla ovat mielenterveyteen liittyvät mielikuvat. Mielenterveysongelmista kärsiviä leimataan edelleen, ja mielenterveyspalveluista ja työskentelystä mielenterveystyössä annetaan julkisuudessa usein liian negatiivinen kuva. Työryhmä toteaa, että tässä on tarvetta erityisiin koulutuksellisiin ja asenteita muokkaaviin ohjelmiin alueen imagon parantamiseksi.
Yhteenvetona työryhmä toteaa, että vaikka se esittää useita mielenterveystyötä kehittäviä toimenpide-ehdotuksia, se ei riitä, koska kysymys ei ole pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon sisäisestä ongelmasta, vaan koko yhteiskuntaa koskevasta kysymyksestä, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan laaja-alaisempia toimenpiteitä.
Työryhmä ja sen muistio
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime vuoden toukokuussa työryhmän selvittämään mielenterveyspalvelujen eri toimijoiden välistä työnjakoa ja työn rasittavuutta. Tavoitteena on kehittää julkisen sektorin mielenterveyspalveluja siten, että julkisen sektorin kiinnostavuus ja vetovoimaisuus terveydenhuollon ammattihenkilöiden näkökulmasta lisääntyy ja että työnjako eri toimijoiden kesken selkeytyy ja työrasitus tasoittuu.
Lisätietoja:Lääkintöneuvos Sakari Lankinen, STM (työryhmän pj), puh. 09-160 74131Apulaisosastopäällikkö Riitta Viitala, STM (varapuheenjohtaja), puh. 09-160 74347
Julkaisu Työnjako ja työrasitus mielenterveyspalveluissa (STM:n työryhmämuistioita 2004:4) on STM:n internet-sivuilla osoitteessa www.stm.fi > julkaisuja > työryhmämuistioita