Ministeri Mattila:
Kuntoutuja ansaitsee tulla kuulluksi nykyistä paremmin
Kuntoutuminen ja paikka työelämässä pitäisi olla mahdollisia kaikille sairaudesta tai vammasta huolimatta. Haluamme ja tarvitsemme kaikki mukaan työelämään tai muuten osallisiksi yhteiskuntaan.
Ihmisillä on oikeus työhön, toimeentuloon ja hyvinvointiin. Työllisyysastetta on nostettava nykyisestä vielä huomattavasti ja työvoimapulaan on pystyttävä vastaamaan ripeästi.
Toiveikas ihminen uskaltaa lähteä liikkeelle.
Ihmisen auttamisessa on kyse kohtaamisesta. On hyvä välillä pohtia, millä arvoilla, asenteilla ja ihmiskäsityksellä ihmisiä kohtaamme. Hyvä asiakaskokemus on rohkaiseva, kannustava ja myönteinen. Asiakkaalle on tärkeää, että hän tuntee olevansa aidosti arvokas ja että hän ansaitsee palvelun, jota hän on tullut pyytämään. Kuntoutuksen ammattilaisen ja asiakkaan yhteistyön pitää olla asiakaskokemuksena luottamuksellista ja tasa-arvoista, jotta kohtaamisesta syntyy toiveikkuus. Toiveikas ihminen uskaltaa lähteä liikkeelle, kohti ratkaisuja.
Hallituksen kärkihankkeessa Osatyökykyisille tie työelämään, eli OTE-hankkeessa, kannustetaan katsomaan asioita uudella tavalla ja hakemaan ratkaisuja ihmisten yksilöllisille kuntoutuksen ja työllistymisen tuen tarpeille. Kuntoutuksen ja työllistymisen poluiksi on tarjolla paljon vaihtoehtoja. Uudistumistakin tarvitaan. Huomio on kiinnitettävä ihmisten mahdollisuuksiin, osaamiseen ja lahjakkuuksiin. Niitä meillä ei ole varaa menettää.
Asiakas on asiantuntija omassa asiassaan.
Kärkihankkeessa rakennetaan myös työkyvyn tuen palvelupolkua yhdessä kokeilujen ja asiantuntijoiden kanssa. Palvelupolussa kuvataan asiakkaan ohjautuminen hoitoon ja kuntoutukseen sekä sujuva asiakasprosessi. Polku kattaa sekä työssä olevat että työttömät. Työelämään kuntoutuvan ihmisen avun ja tuen tarpeisiin pitää vastata nykyistä ripeämmin. Asiakaslähtöistä on se, että tuki on aitoa toisen ihmisen asian kuulemista. Ammattilaisen kannattaa muistaa, että asiakas on asiantuntija omassa asiassaan.
Työkykykoordinaattoreita tarvitaan lisää.
OTE-kärkihankkeessa levitetään työkykykoordinaattorimallia mahdollisimman moneen organisaatioon ja palveluun. Työkykykoordinaattoreita koulutetaan ympäri maata OTE-hankkeen koulutuksissa noin 700. Koordinaattori toimii kuntoutuskomitean ehdotuksen mukaisesti asiakkaan rinnalla kulkijana, niin sanottuna case managerina. Hän tuntee keinot, palvelut ja etuudet sekä hallitsee ratkaisukeskeisen työotteen. Hän vastaa siitä, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun ja sen jälkeen työllistyy tai pystyy jatkamaan työssään. Koordinaattoreiden työtä on tutkittu ja se on arvioitu hyväksi. Koordinaattoreita tarvitaankin paljon lisää.
Tavoitteena on saada tulevaisuudessa jokaisen työkyky mahdollisimman hyvään käyttöön ja ihmiset oikeiden palvelujen piiriin. Päätöksenteon ja toimenpiteiden tueksi meillä on oltava kokonaisvaltaista tietoa osatyökykyisten tilanteesta työmarkkinoilla. OTE-hankkeen puitteissa onkin käynnistynyt Raija Kerättären ja Tuija Oivon selvitystyö osatyökykyisten työmarkkinoista, palvelujärjestelmistä, etuusjärjestelmistä ja lainsäädännöstä. Selvitys valmistuu loppuvuodesta.
Kuntoutuksesta päätetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Kuntoutuksen uudistamiskomitea jätti 55 ehdotusta kuntoutuksen prosessien ja järjestämisen uudistamiseksi. Komitea katsoi muun muassa, että lääkinnällinen ja sosiaalinen kuntoutus on osa hyvinvointi-palvelukokonaisuutta eli osa julkisen vallan järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Tästä syystä kuntoutusprosessia koskevissa ehdotuksissa lähdettiin siitä, että kuntoutuksesta päätetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa muun palvelukokonaisuuden yhteydessä. Järjestämisvastuun siirtyessä maakunnille, niille siirtyy myös päävastuu julkisen järjestelmän kuntoutuksen järjestämisessä.
Kokeilujen avulla etsitään erityisesti keinoja, joilla varmistetaan rahoituksen ja potilaan oikeuksien toteutuminen.
Maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä on päätetty valmistella Kansaneläkelaitoksen vaativan kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian järjestämisvelvollisuuden siirron kokeilua Kelalta maakunnille. Kokeilu mahdollistaisi osittain kuntoutuksen ja psykoterapian järjestämisen kokonaisuutena ilman katkosta hoidon ja kuntoutuksen välillä.
Tarkoitus on, että mallia kokeillaan ensin muutamassa maakunnassa. Sitä ennen pitää säätää kokeilulaki. Kokeilujen avulla etsitään erityisesti keinoja, joilla varmistetaan rahoituksen ja potilaan oikeuksien toteutuminen. Kokeilut arvioidaan huolellisesti ennen kuin päätetään mahdollisista varsinaisista järjestämisvastuun siirroista.
Näyttöä on, että juuri osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn vahvistamisella parannetaan hyvinvointia. Kuntoutuksella tavoitellaan toiminta- ja työkyvyn säilymistä tai paranemista. Työikäiset arvostavat sitä, että työtä ei tehdä pelkästään rahan takia, vaan työn toivotaan olevan merkityksellistä. Yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä saamme osallistua yhteiskunnan ylläpitämiseen ja rakentamiseen. Kuntoutuksella on tässä mielessä ainutlaatuinen tehtävä luoda edellytyksiä tukea ja edistää toiminta- ja työkykyä. Kuntoutus pitää nähdä tiiviinä osana arkea.
Pirkko Mattila
sosiaali- ja terveysministeri
Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke