Koronapandemia mullisti työelämää – uutta normaalia varten selvitetään muutoksessa syntyneet hyvät käytännöt ja riskit
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen keskusteli maanantaina 21.6. työelämän järjestöjen johdon ja asiantuntijoiden kanssa etätyöstä saaduista kokemuksista ja niiden hyödyntämisestä siirryttäessä uuteen normaaliin, jotta työ olisi terveellistä ja turvallista.
Tapaamisen pohjalta käynnistetään selvitystyö suomalaisen työelämän muutoksista, esimerkiksi etätyöstä, koronapandemian aikana. Sen valmistelu tehdään sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä työmarkkinajärjestöjen kesken ja yhteistyössä TYÖ2030-ohjelmaan sisältyvän tutkimusosion kanssa.
Kiitos suomalaiselle työelämälle
Tapaamisessa kiitettiin laajasti suomalaisia hyvästä työstä, jota olemme työelämän kehittämiseksi viimeisen 16 kuukauden aikana tehneet niin työntekijöinä, työnantajina kuin neuvovina viranomaisinakin.
- Monilla toimialoilla on pystytty pitämään pyörät pyörimässä, siirtymä laajaan etätyöhön oli todella sujuva ja myös lähityöhön on luotu nopeasti uusia käytäntöjä. Etätyöloikan onnistuminen on vaatinut suomalaiselta työelämältä luottamusloikkaa. Jatketaan sen hengessä, toivoo ministeri Pekonen.
Työelämätapaamisen tavoitteena oli keskustellen kehittää suomalaista työelämää niin, että se pystyy hyödyntämään syntyneet hyvät käytännöt siirryttäessä uuteen normaaliin sekä poistamaan ne huonot käytännöt, joita nopea etätyöhön siirtyminen myös tuotti.
- Etätyön yleistyminen on tuonut mukanaan myös uusia mahdollisuuksia ja haasteita niin yksilön, organisaation kuin johtamisenkin näkökulmasta. Tästä meille kertyy jatkuvasti yhä enemmän tutkimustietoa ja kokemusta. On myös huomioitava, että osa työntekijöistä on ollut myös pandemian aikana lähityössä ja osa hybridityössä. Riskienhallinnan merkitys on korostunut kaikenlaisessa työssä, toteaa ministeri Pekonen.
Työelämän pysyvä muutos näkyy muutaman vuoden päästä
Tutkimustiedon valossa valtaosa suomalaisista haluaa tehdä osittain etätöitä koronapandemian jälkeen.
- Etätyön tulevaisuuteen liittyy kaksi rinnakkain käynnissä olevaa prosessia. Ensimmäinen niistä liittyy pandemiarajoitusten purkuun. Muutokset on tärkeä suunnitella työpaikoilla yhdessä, riskien arviointiin pohjaten. Eteneminen on syytä tehdä rauhallisesti ja olla valmiina palaamaan etätyöhön, jos koronatapauksia ilmenee esimerkiksi paikallisesti.
Toinen prosessi on iso, pysyvämpi muutos työn tekemisen tavoissamme ja työelämässä. Sen tulemme näkemään seuraavien 2-3 vuoden aikana, toteaa Työterveyslaitoksen johtaja Antti Koivula.
Työelämätapaamisessa kuultiin myös käytännön esimerkki siitä, miten etätyön tukeminen on lisännyt yhtä aikaa työhyvinvointia ja työn tuottavuutta sekä vähentänyt työnantajan kuluja. Tilitoimisto Rantalaisen työntekijöistä 70% on tehnyt pandemian aikana etätyötä. Työnantaja on lainannut kaikille halukkaille kotiin ergonomisen työpisteen. Lisäksi heille on hankittu laajakulmanäytöt, näppäimistöt ja etätyöneuvotteluissa tarvittavat lisälaitteet kotityöskentelyä varten.
- Työntekijän viihtyvyys ja sitä kautta työn laatu, tuottavuus ja tehokkuus lisääntyvät. Selkäkivuista ja vastaavista johtuvat sairaslomapäivät vähenevät. Pystymme hankkiutumaan eroon osasta toimistotiloja, mistä koituu huomattava säästö vuokrakuluihin. Mahdollisuus tehdä etätyötä auttaa myös kilpailussa parhaista työntekijöistä, perustelee Rantalainen Oy:n johtaja Kimmo Martikainen.
Lisätietoja:
Liisa Hakala, johtaja, sosiaali- ja terveysministeriö, [email protected], p. 0295 163 566
Carita Aschan, tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja, työterveyslaitos, [email protected], p. 030 474 2776
Jiri Sironen, sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja, [email protected], p. 040 450 9077