Katsaus terveysliikunnan tilaan ja edistämistoimiin Suomessa
Liian vähäisen liikunnan arvioidaan aiheuttavan Suomessa 300-400 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Puolet kuluista johtuu sairauspoissaoloista ja työn tuottavuuden heikkenemisestä. Loput kulut ovat suoria terveydenhuolto- ja sosiaalimenoja. Terveysliikunnan edistäminen on osa laajaa poikkihallinnollista yhteistyötä, jossa opetusministeriön (OPM) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ohella ovat mukana mm. liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristöministeriö.
Katsaus Liikunta – hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen 2006 julkaistiin 17.1.2007 Helsingissä. Julkaisu on OPM:n ja STM:n yhteinen hanke, jossa on selvitetty terveysliikunnan määrää ja kehitystä eri väestöryhmissä sekä terveysliikunnan edistämistä valtionhallinnossa. UKK-instituutin toteuttamasta tutkimuskatsauksesta käy ilmi, että vaikka työikäisen väestön vapaa-ajan liikuntaharrastus on hieman lisääntynyt viime vuosikymmeninä, silti noin kolmannes liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi. Vähiten liikkuvat 35−54-vuotiaat miehet. Noin puolet nuorista pojista ja noin 40 prosenttia tytöistä liikkuu terveyden kannalta riittävästi, ja riittävästi liikkuvien nuorten osuus on tasaisesti kasvanut runsaan vuosikymmenen aikana. Kuitenkin nuorten urheiluseuraliikunta ja sen mukana kokonaisliikunta vähenevät selvästi 12 ikävuoden jälkeen.
Koulutusaste ja sosioekonominen asema heijastuvat kuntoliikuntaan: korkea-asteen koulutuksen saaneet ja toimihenkilöt kuntoilevat muita ryhmiä enemmän. Vähiten kuntoliikuntaa harrastavat yrittäjät ja erityisesti maatalousyrittäjät. Kaiken kaikkiaan maaseutumaisilla alueilla kuntoillaan vähemmän kuin kaupunkimaisilla. Viime vuosikymmeninä on vähentynyt etenkin työ- ja asiointimatkojen liikkuminen jalan tai pyörällä jopa lyhyillä matkoilla.
Valtionhallinto edistää väestön terveysliikuntaa pääasiassa kolmella tavalla: informaatiolla, säädöksillä ja vaikuttamalla rahoituksen kautta olosuhteisiin. OPM ja STM suorat panostukset terveysliikuntaan vuonna 2006 olivat noin 7,5 miljoonaa euroa. Vastaava luku 1990-luvun alussa oli puoli miljoonaa euroa. Terveysliikuntaa edistetään myös esimerkiksi liikuntapaikkarakentamisen kautta. Tärkeimpiä paikallistason toteuttajia ovat kunnat sekä liikunta- ja kansanterveysjärjestöt. Vuodesta 2002 lähtien toimintaa on koordinoinut STM:n alainen terveysliikunnan neuvottelukunta.
Katsaukseen sisältyy kehittämisehdotuksia, jotka tähtäävät terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrän lisäämiseen. Ehdotuksiin sisältyvät mm. poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistaminen, terveyden huomioiminen laajemmin poliittisessa päätöksenteossa ja tutkimuksen ja kehittämisen rahoituksen lisääminen. Lisäksi ehdotetaan, että valtioneuvosto laatisi uuden periaatepäätöksen terveysliikunnan edistämisestä. Kuntien liikuntaan kannustavien lähiympäristöjen luomista olisi tuettava ja kunnallisten laitosten kuten päiväkotien, koulujen ja palvelutalojen toimintatapoja kehittää. Eri ikäisten terveysliikuntasuosituksista tulisi laatia kansallinen konsensus sekä kehittää seurantajärjestelmä, joka tuottaisi päätöksentekoa palvelevaa tietoa terveyden kannalta riittävän liikunnan määrästä ja terveyskunnosta väestöryhmittäin.
Katsaus on julkaistu STM:n selvityksiä -sarjassa OPM:n, STM:n ja UKK-instituutin yhteisjulkaisuna. Se on luettavissa STM:n internet-sivuilla www.stm.fi > Julkaisuja> Selvityksiä > Liikunta – hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen 2006 (Selvityksiä 2007:1).
Lisätietoja antavat:
Johtaja Mikael Fogelholm, UKK-instituutti, p. 050 526 1844
Erikoistutkija Olavi Paronen, UKK-instituutti, p. (03) 2829 266
Ylitarkastaja Mari Miettinen, STM, p. (09) 160 74720
Johtaja Tapani Melkas, STM, (09) 160 73886
Liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti, OPM, p. (09) 160 772 73