Kansliapäällikkö Markku Lehto VATT-päivillä
On kysytty, onko meillä varaa taata asiakkaalle palvelut kohtuullisessa ajassa kuten terveyshankkeessa luvataan. Oikeastaan pitäisi kysyä, onko meillä varaa olla tekemättä niin. Olisi vastuutonta jättää korjaamatta epätarkoituksenmukaiset toimintatavat ja kirjavat hoito- ja jonokriteerit. Näiden korjausten vaikutukset näkyvät välittömästi hoidon tehokkuudessa; lisäksi sairauslomat lyhenevät ja päivärahakustannukset pienenevät. Kansallisessa terveysprojektissa on kyse suurimmasta tuottavuuden ja tehokkuuden lisäykseen tähtäävästä terveydenhuollon hankkeesta miesmuistiin. Sen vastustaminen on tehottomuuden puolustamista, sanoi kansliapäällikkö Markku Lehto Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen järjestämillä VATT-päivillä Säätytalolla 27.lokakuuta.
Tuottavuuden parantamiseen päästään parhaiten poistamalla palvelurakenteessa olevia tehottomuuksia. Tuottavuuserot ovat suuria, ohjausmekanismit toimivat vajavaisesti, työn organisointi ja hoitoketjujen hallinnointi kaipaavat kohennusta, arvioi Lehto puheessaan.
Uusiakin haasteita nousee. Väestö vanhenee ja keskittyy alueellisesti. Kansainvälistyminen vaikuttaa sekä palvelujen kysyntään että rahoitusmahdollisuuksiin. Rahoitustapa ei kaikilta osin kannusta tuottavuuden kasvattamiseen. Teknologiankehitys on nopeaa ja asiakkaat entistä vaativampia. Työvoiman saatavuudessa on ongelmia eikä palveluverkosto kaikin osin ole tarkoituksenmukaisesti ryhmitelty.
Kansallinen terveysprojekti tähtää näiden ongelmakohtien poistamiseen. Keinoiksi ongelmien poistamiseen Markku Lehto mainitsi työnjaon selkeyttämisen, sairaanhoidollisten palvelujen keskittämisen, seudullisen yhteistyön, tiedonkäsittelyn kehittämisen ja valtionosuuksien korottamisen.