Julkilausuma korostaa lapsen edun ensisijaisuutta koronapandemian keskellä
Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut julkilausuman, joka korostaa lapsen edun ensisijaisuutta, kun koronaepidemia pitkittyy Suomessa. Julkilausuman mukaan covid-19 on yleisvaarallinen tartuntatauti, jonka leviämistä tulee tehokkaasti estää kaikissa ikäryhmissä. Lapsiin ei kuitenkaan kohdisteta rajoitustoimenpiteitä sen enempää kuin on tartuntojen laajan leviämisen ehkäisemiseksi täysin välttämätöntä. Terveysturvalliset arjen tavat, lasten elinympäristön suojaustoimet, aikuisten tartuntojen vähentäminen ja rokotukset ovat välttämättömiä, jotta lapsiakin voidaan suojella koronavirustartuntojen ja muiden hengitystietulehdusten leviämiseltä.
Koronaepidemialla ja sen torjuntatoimilla voidaan jo nyt koetun perusteella arvioida olevan laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia etenkin lapsiin ja perheisiin. Tasapainotteleminen suojaus- ja rajoitustoimien suhteellisuuden, oikea-aikaisuuden ja tarkkarajaisuuden sekä vapauksien välillä tarkoittaa sitä, että alueilla on löydettävä ratkaisuja, jolla turvataan lasten ja nuorten arjen jatkuvuus. Samaan aikaan lapsia suojataan ja ryhmissä leviäviä tartuntoja torjutaan vaikuttavin testaus-, jäljitys- ja karanteenitoimenpitein. Lasten tulee päästä koronatestiin matalalla kynnyksellä.
Julkilausuma on sosiaali- ja terveysministeriön virkatyönä valmistelema kannanotto julkisuudessa käytyyn keskusteluun lasten ja nuorten asemasta koronapandemian keskellä. Julkilausuman valmisteluun ovat osallistuneet opetus- ja kulttuuriministeriö, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, johtava asiantuntija Esa Iivonen (Mannerheimin Lastensuojeluliitto), epidemiologian professori Pekka Nuorti (Tampereen yliopisto), vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä (HUS), ylilääkäri Sanna Isosomppi (Helsingin kaupunki) sekä lastentautiopin professorit Ville Peltola (Turun yliopisto) ja Terhi Tapiainen (Oulun yliopisto). Valmistelun aikana on kuultu Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta.
Suomalaisen yhteiskunnan tavoitteena tulee olla lasten elämän jatkuminen mahdollisimman häiriöttömänä, turvallisena ja lapsen elämän ja kehityksen mahdollistavana myös koronaepidemian aikana.
Päätöksissä tulee luonnollisesti arvioida erityisesti riskiryhmiin kuuluvien lasten terveysturvallisuus. Punninnassa on otettava erityisen painokkaasti huomioon lasten oikeus mahdollisimman normaaliin elämään ja toimien laajemmat hyvinvointivaikutukset, jotka saattavat ilmetä vasta pidemmällä aikavälillä.
Vaarana on eriarvoisuuden voimistuminen. Kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin ja niihin, joilla on jo aiemmin ollut elämänhallinnan vaikeuksia.
Lisätietoja
osastopäällikkö Taneli Puumalainen, johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki ja johtaja Jaska Siikavirta, [email protected]