Ikärakenteen muutos ja kansainvälistyminen hyvinvointivaltion suurimmat haasteet tulevaisuudessa

Hyvinvointi 2015 -ohjelma on osa valtioneuvoston asettamaa Sosiaalialan kehittämishanketta. Ohjelmassa on arvioitu ja ennakoitu muuttuvan toimintaympäristön asettamia lisääntyviä vaatimuksia sekä sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi että niiden ratkaisemiseksi. Ohjelman valmistelutyötä on tukenut Stakesin Hyvinvointivointivaltion rajat -hanke.

Ohjelmassa esitetään sosiaalialan kehittämisen kannalta keskeiset hyvinvointipolitiikan pitkän ajan tavoitteet. Tavoitteita on arvioitu eri elämänvaiheiden mukaan, jolloin sosiaalialan kannalta keskeisimmät alueet liittyvät ennen muuta lapsuuden ja nuoruuden sekä vanhuuden vaiheisiin. Työikäisen väestön osalta tavoitteita on tarkasteltu ennen muuta työelämän kehittämisen ja työmarkkinoiden kehityksen kannalta.

Esimerkiksi lapsuuden osalta ohjelmassa esitetään mm. että lapsiperheiden kotiaputoiminta on välttämätöntä elvyttää. Samoin esitetään, että lasten huostaanottojen tarpeeseen puututaan radikaaleilla tavoilla. Huostaanotot ovat tarpeellisia ja välttämättömiä tietyissä vaiheissa, mutta niiden määrän kasvu on saatava taittumaan puuttumalla huostaanottoon johtaviin syihin ajoissa.

Aktiiviseen ikääntymiseen ja vanhuuden turvaan ohjelmassa esitetään lukuisia tavoitteita kotihoidon ja laitoshoidon parantamiseksi ja ennen kaikkea vanhusten hoivan eettisen perustan vahvistamiseksi. Ohjelma esittää mm. että palveluasumisen ja pitkäaikaisen ylläpitohoidon yksiköt tulee nähdä niissä asuvien ihmisten koteina, joissa hoivan ja hoidon sisältö ei muodostu pelkästään fyysisistä tarpeista, vaan myös asukkaiden henkisistä perustarpeista. Siis Kenenkään kotina ei tulisi tulevaisuuden Suomessa olla laitos.

Työikäisen väestön työmarkkinaongelmat eivät ratkea pelkästään avointen työmarkkinoiden toimivuutta parantamalla. Ohjelma esittää, että ns. välityömarkkinoiden kehittämisellä paneuduttaisiin eri toimijoiden yhteistoimin. Samoin tulisi arvioida joustavien sosiaaliturvan muotojen kehittämistä niin, että se loisi yhtäältä turvallisen mahdollisuuden yhdistää työn, koulutuksen, välityömarkkinoiden ja sosiaaliturvan kombinaatioita.

Ohjelmassa todetaan, että väestön ikääntyminen tulee merkitsemään palveluntarpeen voimakasta kasvua ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kapenemista työvoiman vähetessä, jolloin julkisen sektorin houkuttelevuus työnantajana ei myöskään tule olemaan itsestäänselvyys. Markkinoiden dynamiikka on kiihtynyt taloudellisen kansainvälistymisen ja teknologian kehityksen myötä. Työmarkkinoiden muutos on heijastunut kasvavina vaikeuksia perheen ja työ-elämän yhteensovittamiseen.

Kansainvälistymisen myötä Suomea ei enää nähdä ainoana mahdollisena paikkana asua, jota kautta myös ihmisten suhde hyvinvointivaltioon on muuttunut. Hyvinvointivaltiota arvostetaan edelleen, mutta hyvinvointivaltion kohdistuvat vaateet ovat muuttuneet niin määrällisesti kuin laadullisesti. Väestön elintason ja eliniän nousu, moniarvoistuminen ja sekularisoituminen sekä yhteiskunnan juridisoituminen, medikalisoituminen ja pedagogisoituminen asettavat pitkälti yhtenäiskulttuurille rakennetulle hyvinvointivaltiolle uudenlaisia haasteita.

Yhteiskunnan moniarvoistumisen ja työmarkkinoiden murros asettavat suuren haasteen hyvinvointivaltiolle. Näihin haasteisiin vastaamiseksi hyvinvointipolitiikalle tulee asettaa pitkän aikavälin tavoitteet. Hyvinvointipalvelujärjestelmän rakenteita ja toimintatapoja on muokattava ja monipuolistettava toimintakykyä, hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä tukevaksi.

Työelämän vetovoimaa on lisättävä ja suomalaisten työuraa pidennettävä molemmista päistä, niin aloittamisen kuin työssä pysymisen osalta. Sosiaaliturvaa on kehitettävä suuntaan, joka mahdollistaa toimeentulon jatkuvuuden ja elämän suunniteltavuuden epävakailla työmarkkinoilla. Nuorille aikuisille on luotava lasten hankinnan kannalta suotuisat olosuhteet. Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy vahvistamalla sosiaalista vastuuta kaikissa politiikoissa ja luomalla vahvemmat rakenteet ehkäisevälle politiikalle kaikilla politiikan tasoilla. Riittävän ja monipuolisen hoivan sekä toimeentulon turvaaminen kaikissa elämänvaiheissa on yhteiskunnan tärkeä tehtävä.

Ohjelman taustatietoja

Hyvinvointi 2015 -ohjelman tavoitteiksi asetettiin arvioida ja ennakoida muuttuvan toimintaympäristön asettamia lisääntyviä vaatimuksia sekä sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi että niiden ratkaisemiseksi. Ohjelma on osa sosiaalialan kehittämishanketta ja sen tarkoituksena on keskittyä erityisesti sosiaalialan ja sosiaalihuollon kannalta olennaisiin kysymyksiin. Hyvinvointi 2015 -ohjelma on pidemmän aikavälin tavoitteellinen asiakirja, jossa on esitetty yleiset hyvinvointitavoitteet ja toimenpidesuuntia tulevalle kehittämistyölle. Ohjelman valmistelutyötä on osaltaan tukenut Stakesin käynnistämä Hyvinvointivaltion rajat -hanke.

Ohjelman valmistelutyötä on ohjannut johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Markku Lehto sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM). Johtoryhmän muut jäsenet ovat ylijohtaja Aino-Inkeri Hansson ja apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä, toimitusjohtaja Risto Parjanne Suomen Kuntaliitosta, osastopäällikkö Elli Aaltonen Itä-Suomen lääninhallituksesta, dosentti Mirjam Kalland Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta, toimitusjohtaja Hele-na Hiila Väestöliitosta sekä ylijohtaja Matti Heikkilä ja tulosaluejohtaja Mikko Kautto Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta (Stakes). Johtoryhmän sihteereinä toimivat suunnittelija Milla Roos ja erikoistutkija Pasi Moisio Stakesista. Johtoryhmän jäseniä on paikalla luovutustilaisuudessa.

Lisätietoja antavat:
Erikoistutkija Pasi Moisio, Stakes, puh. (09) 3967 2228
Apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä STM, puh (09) 16073773