Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

EU-ministerineuvosto: Vaikuttava terveyspolitiikka on hyvinvointitalouden perusta

Sosiaali- ja terveysministeriö 9.12.2019 17.08
Tiedote 161/2019

Hyvinvointitalouden terveysnäkökulmat, lääkkeiden nykyistä parempi saatavuus ja EU:n rooli ja painopisteet globaalissa terveysyhteistyössä puhuttivat EU:n terveysministereitä 9. joulukuuta. Puhetta kokouksessa johti perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.

Mielenterveys, ikääntyminen ja digitalisaatio kytköksissä hyvinvointitalouteen

Terveysministerit keskustelivat siitä, miten hyvinvointitalousajattelun avulla voidaan käytännössä edistää terveyttä ja ihmisten hyvinvointia. Keskustelu perustui Suomen johdolla lokakuussa hyväksyttyjen hyvinvointitaloutta koskevien neuvoston päätelmien toimenpidesuosituksiin. Hyvinvointitalous tarkoittaa sitä, että ihmisten hyvinvoinnin ja talouden välillä on toisiaan tukeva keskinäinen riippuvuus. Kun investoidaan ihmisten hyvinvointiin, myös talous on kestävällä pohjalla ja yhteiskunnan vakaus paranee. Aihetta käsiteltiin hyvinvointitalouteen olennaisesti kytkeytyvien teemojen avulla: mielenterveys, ikääntyminen ja digitalisaatio.

Mielenterveyttä koskevassa keskustelussa jäsenmaat esittivät uudelle komissiolle näkemyksiään siitä, mitä EU:n tulevan poikkihallinnollisen mielenterveysstrategian pitäisi sisältää. Ministerit korostivat, ettei mielenterveysongelmien hoito riitä varmistamaan ihmisten hyvinvointia. Hyvinvointitaloutta koskevissa neuvoston päätelmissä esiin nostetut asiat saivat laajaa kannatusta. Näitä ovat mielenterveyden edistäminen, ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen, oikea-aikainen ja vaikuttava hoito ja mielenterveysongelmiin liittyvän leimautumisen vähentäminen. 

Ministerit korostivat, että Euroopan ikääntymiseen ja väestökehitykseen liittyvien muutosten ennakointi on menestyvien politiikkojen ennakkoehto kaikilla aloilla. Sosiaalisista ja digitaalisista innovaatioista pitää ottaa irti kaikki hyöty etsittäessä ratkaisuja ikääntymiseen. Ihmisten terveyden edistäminen lisää elinvuosia, mutta samalla voidaan vähentää hoivasta aiheutuvia kustannuksia. 

Toimintamallien digitalisaatioon perustuvalla muutoksella voidaan lisätä terveydenhuollon kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä palvelujen laatua. Samalla voidaan torjua eriarvoisuutta palvelujen saatavuudessa ja tuloksissa. Monissa EU-maissa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vielä varsin erillään toisistaan. Keskustelussa korostettiinkin sitä, että digitaaliset tietojärjestelmät ovat ratkaisevan tärkeitä integroidun hoidon aikaansaamiseksi.

Jäsenmaat esittelivät lisäksi ajatuksiaan komission aloitteesta, jonka avulla edistettäisiin rajat ylittävää terveystietojen vaihtoa. Ajatuksena on perustaa eurooppalainen terveystietoalue, joka tukisi terveystietojen toissijaista käyttöä tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Terveystietoalueen toiminnan käynnistyminen vaatisi yhteisen EU-lainsäädännön lisäksi jäsenmaiden omaa lainsäädäntöä tietosuojasta, tietoturvasta ja eettisistä periaatteista.

EU:n tiivistettävä yhteistyötä lääkkeiden saatavuuden parantamiseksi

Terveysministerit olivat yhtä mieltä siitä, että lääkkeiden saatavuuden ja potilasturvallisuuden parantamiseksi tarvitaan jäsenmaiden ja EU:n entistä yhtenäisempiä toimia. Keskustelun yhtenä tarkoituksena oli löytää keinoja jäsenmaiden strategisen yhteistyön vahvistamiseksi ja tehtyjen toimien vaikutusten entistä järjestelmällisemmäksi seuraamiseksi. Keskustelussa pidettiin tärkeänä pitkään käytössä olleiden lääkkeiden saatavuuden varmistamista, lääketuotannon luotettavuuden varmistamista ja lääkkeiden saatavuuden häiriöistä aiheutuvien ongelmien ehkäisemistä.

Ministerit toivat esiin huolensa siitä, että vaikeudet lääkkeiden saatavuudessa ovat asettaneet eri markkina-alueet ja EU:n jäsenmaat eriarvoiseen asemaan keskenään. Tämä johtuu siitä, että lääkkeiden valmistus ja logistiikkaketjut keskittyvät yhä enemmän EU:n ulkopuolelle. Alihankintaketjujen pirstaleisuus ja tuotantoketjuun liittyvät vaihtelevat riskienhallintatoimet vaikeuttavat entisestään tilannetta. Mikäli lääkkeiden saatavuutta ei voida taata, voidaan joutua epätoivottuun tilanteeseen. Käyttöön joudutaan ottamaan entistä kalliimpia tai mahdollisesti teholtaan heikompia valmisteita. Lääkkeiden saatavuushäiriöt ja markkinoilta poisvetämiset lisäävät myös terveydenhoitohenkilöstön työmäärää ja lisäävät kustannuksia. 

Lisätietoja

ylijohtaja Veli-Mikko Niemi, p.02951 63425