Työpaikan kemikaaliriskit kuriin

"Noin miljoona suomalaista työskentelee työpaikoilla, joissa käytetään erilaisia kemikaaleja tai joiden työprosessissa syntyy pölyä, höyryjä tai muita kemiallisia tekijöitä. Altistuksen estämiseen on keinoja, mutta ammattitautien ja koettujen haittojen määrä kertoo, että asiaan ei aina kiinnitetä riittävästi huomiota", sanoo ylitarkastaja Kirsi Kyrkkö.

Kemikaalialtistumisen haittoja kokevien määrää on vaikeaa arvioida tarkasti, mutta esimerkiksi pölystä kärsii noin 200 000 työntekijää ja liuottimista, kaasuista ja ihoa ärsyttävistä aineista jokaisesta noin 75 000 työntekijää. Jotta ongelmilta vältytään, työpaikalla on tehtävä kaikki mahdollinen altistumisen ehkäisemiseksi.

Riskien arviointi ja hallintaKyrkkö muistuttaa, että riskien arviointi ja niiden hallinta sekä työntekijöiden ohjaaminen turvallisiin työtapoihin kuuluvat työnantajan velvollisuuksiin. "Kyse ei ole turhasta byrokratiasta, vaan tavoitteena on suojella työntekijöiden ja ympäristön terveyttä. Myös työnantaja hyötyy siitä, että väki ei sairastele altistumisen vuoksi."

Ensimmäinen vaihe riskien taltuttamisessa on tunnistaa kemialliset riskit ja vaaran paikat kaikissa tuotannon vaiheissa ja tilanteissa. Seuraavaksi arvioidaan, mitä vaarojen hallitsemiksi voidaan tehdä. Kun työtavat ja -prosessit saadaan kuntoon, altistuminenkin on minimissään.

"Turvallinen ympäristö rakennetaan työpaikalla yhdessä. Apua kannattaa pyytää työterveyshuollosta ja muilta työhygienian asiantuntijoilta. Yksi työterveyshuollon tehtävä on tehdä kehittämisehdotuksia työpaikkaselvitystä laadittaessa. Terveydenhuollon ammattilaiset vastaavat aina myös työntekijöiden yksilöllisen tilanteen ja herkkyyden arvioinnista", Kyrkkö toteaa.

Arviointi jokaisessa työpisteessäKäyttöturvallisuustiedotteet antavat paljon tietoa kemikaalien terveysvaikutuksista, mutta ne eivät vielä kerro koko totuutta. Yhtä tärkeää on selvittää työn eri vaiheissa syntyvät altisteet. Kyrkön mukaan työpaikan tilanteesta saa usein sormituntuman pelkästään katsomalla ympärilleen.

"Turvallinen työpaikka on yleensä siisti. Esimerkiksi pöly sitoo haitallisia aineita ja jos työtilat ovat paksun pölyn peitossa, se kertoo jo altistumisen vaarasta."

Työmenetelmien suunnittelu, asianmukaiset laitteet ja työvälineet sekä riittävä ohjaus ovat keskeisiä tekijöitä haittojen ehkäisemisessä. Kemikaaleja voidaan joskus korvata haitattomammilla vaihtoehdoilla ja altisteita tuottavat työvaiheet voidaan eristää suljettuun tilaan tai niiden riskejä voidaan minimoida ilmanvaihdon ja hygienian avulla. Jos turvallista tasoa ei saavuteta näin, tarjolla on oltava henkilösuojaimia.

Kemikaaleja tarvitaan tuotannossa, joten altistumisen nollatasolle työpaikoilla ei yleensä päästä. Altistukselle on kuitenkin asetettu rajat, joita ei saa ylittää. Kyrkkö korostaa, että haitat on tunnistettava työpistekohtaisesti. Tarvittaessa riskinarvioinnissa voidaan käyttää apuna muun muassa ilmasta tehtäviä pitoisuusmittauksia ja työntekijöiltä otettuja veri- ja virtsakokeita.

Vanhoja ja uusia riskejäAltistuminen kemikaaleille ja pölyille on vähentynyt suomalaisilla työpaikoilla viimeisten 10-20 vuoden aikana. Joidenkin riskien väistyessä tulossa voi silti olla toisia, sillä käyttöön tulee koko ajan uusia aineita. Kyrkön mukaan tilanne on kuitenkin parantunut EU:n kemikaaliasetuksen (REACH) myötä.

"Markkinoille saa tuoda vain turvallisia tuotteita ja REACH sisältää yksityiskohtaisia ohjeita siitä, mitä eri tahojen on tehtävä turvallisuuden varmistamiseksi. Suomen kemikaalilaki on uudistettu vastaamaan näitä vaatimuksia."

Kyrkön mielestä ihmisen ja ympäristön terveyttä turvaava lainsäädäntö on nykyisin varsin hyvällä mallilla ja yhteistyö kemikaalialtistusta ehkäisevien tahojen välillä toimii. "Alan ihmisiä on niin vähän, että kaikki tuntevat toisensa, tietävät missä mennään ja pystyvät kukin omassa roolissaan viemään asioita samaan suuntaan. Tämä ei ole samalla tavoin mahdollista suurissa maissa, joten kyllä Suomen pienuudesta on etuakin."

Valvonta varmistaa turvallisuuttaAluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tehtävä on valvoa, että työpaikan riskit on arvioitu ja työpaikkaselvitys tehty ja että työterveyshuoltosopimus on asianmukainen.

Lisäksi selvitetään muun muassa se, vastaako työnantajan antama opetus ja ohjaus turvallisen työnteon vaateisiin. Jos lääkäri havaitsee työntekijällä ammattitaudin, siitä tehtävä ilmoitus lähetetään sekin työsuojelun vastuualueille toimenpiteitä varten.
Kyrkön mukaan tavoitteena on tehdä 30 000 työsuojelutarkastusta vuosittain. Valvonta pyritään suuntaamaan kohteisiin, joissa korjaavia toimenpiteitä tarvitaan eniten.

"Työturvallisuus ja työterveys ovat perustavia oikeuksia. Työsuojelutarkastajien tehtävä on valvoa niiden toteutumista. "


Teksti: Paula Mannonen