Valtionavustukset hoidon jatkuvuusmallien kehittämiseen - UKK ja 13.2.2026 hakuinfon esitysaineistot

Valtionavustukset omatiimi-, omalääkäri- ja ammatinharjoittajamallien kehittämiseen ovat parhaillaan haettavana.

• Avustukset omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamallien kehittämiseen haettavana (STM:n tiedote 2.2.2026)

Valtionavustuksia koskeva hakuinfo pidettiin 13.2.2026. 

• Valtionavustuksia koskevan hakuinfon esitysaineistot

Kokoamme tälle sivulle myös haun ehdoista ja hakumenettelystä useimmiten esitetyt kysymykset ja vastaukset niihin.

Avustuksen saamisen ehdoista ja hakumenettelystä kysyttyä

Alle on koottu hakuinfossa esitettyjä sekä sähköpostitse tulleita kysymyksiä sekä vastaukset niihin. 

Sivua päivitetty 6.3.2026.

Onko hankesuunnitelmalle määritelty enimmäissivumäärää?

Hankesuunnitelmalle ei ole määritelty enimmäissivumäärää. Kannustamme tiiviiseen, täsmälliseen ja selkeään hakemukseen.

Milloin hakijat saavat päätöksen rahoituksesta?

Päätökset pyritään tekemään mahdollisimman pian hakuajan päätyttyä, kuitenkin kevään 2026 aikana.

Hakuilmoituksessa todetaan: ”On välttämätöntä, että hankkeet hyödyntävät RRP-hankekokonaisuudessa tehtyä hoidon jatkuvuuden kehittämistyötä.” Tarkoittaako tämä, että viitataan toisten alueiden RRP-kehittämiseen? Vai tuleeko viitata myös oman alueen RRP kehittämiseen, vaikka suoranaista rahoitusta tähän omalääkärimalliin ei ollut alueella?

Aikaisempien hoidon jatkuvuuden parantamiseen tähtäävien hankeiden ja selvitysten tuottaman tiedon hyödyntäminen hyvinvointialueen hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa on tärkeää.

RRP-hankkeista saadut kokemukset ja tulokset sekä esim. Innokylään kerätty aineisto toimivat hankkeita tukevana materiaalina, vaikka oma alue ei olisi osallistunut RRP-hankekokonaisuuteen. Hankehakemuksesta täytyy käydä ilmi, miten RRP-hankkeissa saatuja tuloksia hyödynnetään.

Mikäli RRP-hankkeiden tulokset eivät ole hyödynnettävissä alueenne hankesuunnitelmassa, tämä on perusteltava lyhyesti hankehakemuksessa.

Pitääkö hakemuksessa käydä ilmi kirjattuna hyvinvointialueen strategiset tavoitteet?

Kyllä siltä osin kuin hankkeen tavoitteet liittyvät hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin. Koko strategiaa ei avata hakemuksessa. Ks. tarkemmin kriteeritaulukko.

Onko avustusta mahdollista käyttää hammaslääkäri-suuhygienisti-jatkuvuuden edistämiseen omalääkäri-hoitajamallin rinnalla? 

Ei ole. Omalääkärihanke keskittyy perusterveydenhuollon avosairaanhoidon vastaanottotoiminnassa henkilökohtaisen hoidon jatkuvuuden parantamiseen hyödyntämällä omalääkäri-, omahoitaja- ja omatiimimalleja.

Tarkoittaako puolet rahoituksen osoittamista ammatinharjoittaja/-virkalääkärimallin kehittämiseen alueella, että 20 milj € käytetään tähän? Vai koskeeko ohjeistus hyvinvointialueiden hankerahoituksen osoittamista itse alueelliseen kehittämiseen, jolloin vähintään 50 % haettavasta rahoituksesta tulee suunnata AHM:n jne.?

Hyvinvointialue voi tehdä hakemuksen omista lähtökohdistaan. Hakemuksen ei ole pakko sisältää ammatinharjoittajamallia, sillä alueiden lähtökohdat henkilökohtaisen hoidon jatkuvuuden parantamiseen ovat erilaiset.

Lopullisissa hankerahoitusratkaisuissa otamme huomioon rahoituksen jakautumisen ammatinharjoittaja/virkalääkärimallien välillä valtakunnallisella tasolla.

Avustuksen hakuilmoituksessa mainitaan: "Toimintamallin kannustinelementtien kehittäminen"
Mitä tällä tarkoitetaan? Palkkaa/palkkiota ammattilaisille, sairauksien hoitotasapainoa, ammattiryhmien välistä työnjakoa, palvelujärjestelmän hyötyjä tai jotain muuta?

Hankkeessa voidaan kehittää erilaisia tekijöitä, jotka kannustavat omalääkäreitä ja omahoitajia parempaan henkilökohtaisen hoidon jatkuvuuteen.

Nämä tekijät voivat olla muun muassa

• ammatillisia (esimerkiksi mahdollisuus työntekijän oman osaamisen hyödyntämiseen ja kehittämiseen),
• työhyvinvointia lisääviä (esimerkiksi mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, parempi työn hallinta),
• toiminnallisia (esimerkiksi hyvät työkalut ja selkeät prosessit ja työnjako ) tai
• taloudellisia (esimerkiksi kannustimet paremmasta hoidon jatkuvuudesta tai muiden parempaan hoidon jatkuvuuteen liitettyjen tavoitteiden saavuttamisesta).

Millaisia ajatuksia tässä rahoitushaussa on tietojohtamisen edistämisestä? Voiko rahoitusta hakea asiantuntijatyöhön, jossa dataa viedään tietoaltaaseen, tietoaltaalta hyödynnettävään muotoon sekä aina raportiksi asti? 

Tietojohtamisen kehittäminen ei ole tämän avustushaun keskiössä. Jos se on osana hakemusta, sen on liityttävä kiinteästi hankkeen toteuttamiseen, esimerkiksi teknisiin ratkaisuihin, joilla vastuuväestöjen hallintaa ja jakamista voidaan tehdä tai omahoitaja- ja omalääkäritiedon merkitsemiseen tietojärjestelmiin.

Perustelut tähän liittyvästä kehittämisestä on esitettävä erikseen hankesuunnitelmassa.

Voiko rahoitusta käyttää omalääkärimallin tekniseen rakentamiseen esim. digipalveluiden tai aptj- tai vastaavien ohjelmistokehitykseen?

Valtionavustusta ei voi käyttää tietojärjestelmän tai ohjelmiston hankintaan, mutta sitä voi käyttää tietojärjestelmän hankinnan ja käyttöönoton suunnittelusta ja koulutuksesta aiheutuviin henkilöstökuluihin ja asiantuntijatyön hankintaan.

Välttämättömiä lisenssi- ja käyttöoikeuskustannuksia voidaan hyväksyä kehittämisvaiheeseen valtionavustuksen käyttöajalle.

Voiko rahoitusta hakea asiantuntijatyöhön, jossa kahden eri käytössä olevan tietojärjestelmän välille pitää tehdä integraatio, että saadaan edistettyä hoidon jatkuvuutta tai sen mittaamista?

Ks. vastaus edelliseen kysymykseen. 

Myönnetäänkö rahoitusta vain uusiin ammatinharjoittajamalliin perustuviin kehittämishankkeisiin? Jos hyvinvointialueella on jo tätä kehitetty, voiko silti hakea? 

Rahoitusta voidaan myöntää myös jo olemassa olevan toiminnan jatkokehittämiseen.

Rahoitushaun tavoitteina on, että mahdollisimman laajalla osalla väestöllä olisi nimetty omalääkäri ja omahoitaja ja toisena tavoitteena parantaa hoidon jatkuvuutta siitä hyötyvän väestön osan osalta. Eivätkö nämä kaksi tavoitetta ole hieman ristiriidassa keskenään?

Hyvinvointialueet ovat kehittämistoimissaan eri vaiheissa. Hankkeen tavoitteena on parantaa henkilökohtaista hoidon jatkuvuutta kunkin hyvinvointialueen nykytilanteen pohjalta, kiinnittäen huomiota siihen minkälaisia muutoksia on realistisesti toteutettavissa. 

Työterveyshuolto: voiko työterveyshuollon osuutta (esim. työote-malli) integroida myös tähän? 

Pitää ensisijaisesti tukea hoidon jatkuvuutta, on mahdollista siis hakea. 

Yhteistyö: hakuaikataulu on haastava, että täsmällisiä yhteistyösuunnitelmia voi olla vaikea rakentaa. Voiko hakemukseen jättää myös ns. ehdollisia suunnitelmia? Alueiden välisen yhteistyötason kuvaaminen hakemuksessa? Riittääkö esim. teema jota yhdessä lähdetään kehittämään (toki sitoutuen) ilman että yksityiskohtaista kuvausta on tehty? 

Jos yhteistyörakenteita on suunnitteilla, kannattaa nämä mainita hakemuksessa

Miten suhtaudutaan ohjelmistojen tai ohjelmistorobotiikan kehittämiseen? Tällainen kehittäminen vaatii paljon tietojärjestelmätyötä. Entä muutoin digikehittäminen?

Keskeistä digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä on sen kiinnittyminen tukemaan omalääkäritoimintamallia esim. etävastaanottojen, digihoitopolkujen integrointi asiointialustoille ja yhteydenottokanavien yhtenäistäminen.

Kuvatkaa hakemuksessa, miten digitaaliset ratkaisut tukevat omalääkäritoimintamallin digitaalista kehitystä. Mitä tavoitteita asetatte ja mitä hyötyjä/vaikuttavuutta tavoittelette kehittämistyöllä. Jos pystytte seuraamaan edistymistä, se katsotaan hakuvaiheessa eduksi.    

Saako kehittää sellaista mitä ei ole RRP:ssä vielä kehitetty? Puhtaasti siis uutta tai sellaista mitä jollain toisella alueella on jo kehitetty?

Toivomme RRP-hankkeiden tulosten hyödyntämistä. Toiveissa on myös innovatiivisia avauksia, uusia ajatuksia ja eri alueilla toimivien mallien kehittämistä. RRP-kehittämisestä nousseet näkökulmat ja opit on syytä ottaa huomioon sopivilta osin hanketta suunnitellessa.

Hakuilmoituksessa mainitaan ”Lääkinnällisellä laitteella tehtävän kansallisen teknologia-avusteisen hoidon tarpeen arvioinnin kehittäminen hyvinvointialueiden yhteistyönä osana omalääkärien, omahoitajien ja omatiimien työtä.” Mitä tässä hyvinvointialueiden yhteistyö tarkoittaa?  Vaaditaanko lääkinnällinen laite vai esim. chat-bot?

Hallitus on esittänyt mahdollisuutta teknologia-avusteiseen hoidon tarpeen arviointiin perusterveydenhuollossa. Teknologia-avusteisessa hoidon tarpeen arvioinnissa on kyse toiminnasta, jota lähtökohtaisesti tekee lääkinnällinen laite.

Älykkään hoidon tarpeen arvioinnin ratkaisun toteutusta pohditaan tehtäväksi kansalliseksi ratkaisuksi. Tästä syystä valtionavustuksella ei ole tarkoitus hankkia alueille omia ratkaisuja ja käyttää rahoitusta siihen, vaan kehittää toimintamalleja ja pohtia kansallisen ja alueellisten ratkaisujen integraatiota.

Valtionavustuksella voi hyvinvointialueyhteistyössä suunnitella ratkaisuja kansallisen toteutuksen ja alueellisten järjestelmien integraatiosta (esim. arkkitehtuurityö).

Kuinka suuri painoarvo rahoituksen saamiseksi on innovatiivisuudella verrattuna siihen, että hyödynnämme ja muokkaamme alueemme sopivaksi jo olemassa olevia toimivia/kehitettyjä omatiimimalleja?  

Arviomme hankehakemuksia suhteessa kunkin hakevan HVA.n strategiaan ja tämänhetkiseen käytännön tilanteeseen.

Hankkeen tavoitteena on edistää henkilökohtaista hoidon jatkuvuutta – otamme toki mielellämme vastaan innovatiivisia ehdotuksia erityisesti silloin kun perinteisillä toimintatavoilla alueella ei ole edistytty tai idealla pyritään taklaamaan jotain alueen erityishaastetta.

Keskeistä kuitenkin on, että hankehakemus on realistinen eli hankkeessa kehitettyä/edistettyä toimintaa voidaan jatkaa hankkeen jälkeen. Saadakseen hankkeen hyväksyttyä, HVA.n ei siis tarvitse keksiä mitään aivan uutta.

Pidämme tärkeänä myös sitä, että aikaisemmassa kehitystyössä esim. RRP.ssä saatua kokemusta hyödynnetään hankkeiden suunnittelussa, vaikka alue ei itse kyseisiin hankkeisiin olisi osallistunut.

Voiko rahoitusta hakea sellaisille perusterveydenhuollon toimijoille, jotka eivät toimi varsinaisina projektityöntekijöinä? Esimerkiksi ohjausryhmään osallistuville johdon edustajille ja kehittämiseen ajoittain osallistuville perusterveydenhuollon henkilöstön edustajille.

Huom! Tätä vastausta on päivitetty 5.3.2026

Rahoitusta ei ole tarkoitus myöntää sellaisiin tehtäviin, jotka kuuluvat osaksi henkilöiden normaaliksi katsottavia työtehtäviä. Esimerkiksi hyvinvointialueen johdon edustajien osallistuminen ohjausryhmätyöskentelyyn voidaan katsoa tällaiseksi tehtäväksi, eikä sitä korvata erikseen valtionavustuksella.

Mikäli ohjausryhmän työskentelyyn toivotaan osallistuvan myös esimerkiksi tietty asiantuntija, voidaan mm. matkakustannuksia tähän liittyen hyväksyä hankkeen kuluiksi. 

Hankehenkilöstöllä tarkoitetaan hanketta varten määräajaksi palkattuja henkilöitä sekä niitä, jotka työpanoksen siirtona tekevät työtä hankkeelle. Henkilöstökustannukset voivat siis olla kahdenlaisia: 

• joko henkilö on palkattu kokonaan hankkeeseen (eikä työajankirjanpitoa tarvita) tai
• henkilö tekee hankkeelle ns. työpanoksen siirtoa,eli hänen palkkansa kirjataan hankkeelle kokonaan tai osittain (ja jos osittain, tarvitaan työajankirjanpito). 

Ei siis tarvitse tehdä uutta työsopimusta siksi, että henkilö työskentelee hankkeessa, vaan henkilön palkkakulut voidaan kohdistaa hankekirjanpitoon  valtionavustuspäätöksessä tarkemmin ohjeistetulla tavalla.

Jos hankkeessa kehitetään hoidon jatkuvuusmalleja, joilla pyritään lakisääteistä saatavuutta (3 kk kiireettömässä hoidossa 23 vuotta täyttäneillä tai vanhemmilla) parempaan saatavuuteen, voiko tällaisen uuden toimintamallin edellyttämiä lisähenkilöstökustannuksia rahoittaa hankerahoituksella?

Hankkeen toimeenpanossa täytyy kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hankesuunnitelma ei sisällä päällekkäisiä toimenpiteitä muiden valtionavustusten tai valtionosuuksiin sisältyvän hyvinvointialueen tai Helsingin kaupungin perusrahoitukseen sisältyvien velvoitteiden kanssa.

Hankkeen tavoitteen toteuttamiseksi välttämättömiin kehittämiskustannuksiin voi sisältyä myös lääkäri- ja hoitajaresurssin hankintaa, siltä osin kuin se suoraan tukee hankesuunnitelmaan sisältyvien tavoitteiden toteutumista ja on välttämätön osa kehitettävää mallia tai toimintaa.

Jos edellä oleva ehto toteutuu ja kehitettävä paremman saatavuuden toimintamalli perustuu parempaan henkilökohtaisen hoidon jatkuvuuteen, paremman saatavuuden saavuttamiseksi tarvittavia henkilöstökustannuksia on mahdollista rahoittaa hankerahoituksella.

Uudet kysymykset, lisätty 5.3. ja 6.3.2026:

Hankeinfossa mainittiin seuraavasti: ”Hankkeen tavoitteen toteuttamiseksi välttämättömiin kehittämiskustannuksiin voi sisältyä myös lääkäri- ja hoitajaresurssin hankintaa, siltä osin kuin se suoraan tukee hankesuunnitelmaan sisältyvien tavoitteiden toteutumista ja on välttämätön osa kehitettävää mallia tai toimintaa,” Katsotaanko, että ammatinharjoittajalääkärien arvioidut hankintakulut hankeajalla ovat avustukseen oikeuttavia kustannuksia? Amha-lääkärit ja hoitaja -työparit kehittävät osana työtään Omalääkärimallia (amha-lääkärit yrittäjän näkökulmasta), osallistuvat kehittämistyöpajoihin ja -kokouksiin, raportoivat toimintaansa sovittujen mittareiden mukaan. Lisäksi saadaksemme vertailuasetelman virkalääkäri- ja ammatinharjoittajalääkäri-mallien välillä, tarvitsemme riittävän volyymin myös amha-lääkäreitä ja hoitaja -työpareja, jota data on luotettavaa.

Miten opastaisitte meitä eteenpäin talousarvion laatimiseksi kriteerinne täyttäen, millaisia kustannuksia voidaan sisällyttää ammatinharjoittajamallin kokeilusta hankkeelle? Voimmeko hakea avustusta esim. noin vuoden pilotoinnin kustannuksiin, eli ammatinharjoittajalääkärin hankintakuluihin? Lääkäri tarvitsee hoitajan työpariksi, miten sen kustannukset?

Ammatinharjoittajalääkärien tai ammatinharjoittajalääkärin työparina työskentelevän hoitajan hankintakulut voivat olla avustukseen oikeuttavia kustannuksia, jos hankeilmoituksen ehdot täyttyvät eli siltä osin kuin hankinta suoraan tukee hankesuunnitelmaan sisältyvien tavoitteiden toteutumista ja on välttämätön osa kehitettävää mallia tai toimintaa.

Valtionavustukset ovat harkinnanvaraisia ja avustusten myöntäminen perustuu hakemusten kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon mm. hakemusten ja laadittujen hankesuunnitelmien uskottavuus ja hakuilmoituksenmukaisuus.

Tämän takia hankeilmoituksessa ei ole edellä olevaa tarkemmin määritelty sitä, mikä osuus kustannuksista voi olla ammatinharjoittajahankintaa.

Avustettavan toiminnan täytyy integroitua hyvinvointialueen toimintaan, mutta olla kuitenkin lakisääteisistä tehtävistä erillistä.

Hakemuksessa kannattaa kuvata hyvin hankkeen tavoitteet ja perustella hankinta, myös sen volyymin osalta. Hakemuksessa täytyy myös kuvata hankkeen pohjautuminen hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin ja johdon vahvaan tukeen.

Suunnittelemme hoidon jatkuvuushankkeeseen ammatinharjoittajamallin pilotointia. Haluaisimme varmistaa, onko STM:n rahoituksen kohdentaminen rajattu yksityisiin ammatinharjoittajiin vai voiko valtionavustusta käyttää yhtä lailla myös yritysmuotoisten toimijoiden kanssa toteutettuun pilottiin? Luonnollisesti käytössä on samat reunaehdot ja palkkion määräytymisperusteet. 

Ammatinharjoittajaomalääkäri voi olla yksittäinen ammatinharjoittaja tai suuremmat yritysmuotoiset toimijat voivat tarjota hyvinvointialueelle omalääkäreitä.

Keskeistä on, että lääkäriä koskevat vaatimukset, esimerkiksi lääkärikohtaisen hoidon jatkuvuuden suhteen, ovat lääkärikohtaisia eivätkä yrityskohtaisia.

Yrityksen on kilpailutuksessa ilmoitettava nimetty omalääkäri ja jatkuvuusindeksin tulos on sidottu vain tähän nimettyyn lääkäriin.

Jos henkilöstölle, kuten hoitajille, järjestetään livekoulutusta esim. omahoitajamalliin liittyvään ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja mallin käyttöönottoon, voidaanko koulutukseen osallistuvien henkilöiden matkakustannukset budjetoida hankkeen kustannuksiin? 

Hakuilmoituksen mukaan hankkeen tavoitteen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset matkakustannukset ovat hyväksyttäviä kustannuksia.

Hakemuksessa on perusteltava kustannusten tarpeellisuus ja koulutukseen osallistuvan henkilöstön rooli ja tehtävät hoidon jatkuvuuden kehittämisessä ja varmistamisessa. Koulutukseen kuluvan työajan kustannukset eivät oikeuta avustukseen, jos kysymys ei ole hankehenkilöstöstä.

Hankehenkilöstöllä tarkoitetaan hanketta varten määräajaksi palkattuja henkilöitä sekä niitä, jotka työpanoksen siirtona tekevät työtä hankkeelle. Hankehenkilöstön ulkomailla tapahtuvan koulutuksen matkakustannusten hyväksyttävyys edellyttää STM:n etukäteen antamaa lupaa.