Alkoholin paikka työelämässä kaipaa uudelleenarviointia
Kosteat lounaat ja alkoholin aiheuttamat työtapaturmat ovat lähes kadonneet työterveyden, työturvallisuuden ja työpaikkakulttuurin määrätietoisen kehittämisen myötä. Alkoholin käyttöön liittyvät haitat tuntuvat silti työelämässä monin tavoin. Alkoholisairauksien perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on viime vuosikymmeninä kasvanut jopa nopeammin kuin alkoholin kulutus. Vuonna 2002 alkoholisairauksien takia oli työkyvyttömyyseläkkeellä lähes kahdeksan ja puoli tuhatta ihmistä.
Tampere-talossa 8.3.2005 järjestetyssä ”Alkoholi ja stressi työelämässä” –seminaarissa pohdittiin sitä, millaiset tekijät työelämässä ruokkivat runsasta alkoholinkäyttöä ja millaisin keinoin alkoholiongelmien kehittyminen saadaan ehkäistyksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Työelämän rakenteelliset muutokset, muun muassa varsinaisen työpaikan ulkopuolella tehtävän työn ja epäsäännöllisten työaikojen lisääntyminen, luovat otollisia tilaisuuksia alkoholinkäyttöön. Esimerkiksi alkoholin käyttöä työ- ja koulutusmatkoilla eivät sääntele tiukat normit kuten alkoholinkäyttöä varsinaisena työaikana. Alkoholinkäyttöä motivoivia tekijöitä ovat muun muassa halu lievittää työstressiä ja kokemukset alkoholinkäytöstä työelämän sosiaalisten suhteiden voiteluaineena. Työstressin lievittämiseen alkoholi on kuitenkin huono keino. Itselääkintä alkoholilla ei vaikuta kuormitustekijöihin eikä lisää yksilön voimavaroja. Pahimmillaan seurauksena on suorituskyvyn aleneminen entisestään.
Ehkäisevän päihdetyön tulisi työpaikoilla olla luonnollinen osa työkykyä ylläpitävää toimintaa. Työterveyshuollon ja työsuojelun panos ehkäisyn, varhaisen puuttumisen ja hoitoonohjauksen muodossa ei yksin riitä. Alkoholinkäyttöön ja ongelmien kehittymiseen voidaan vaikuttaa myös työn organisoinnin, henkilöstöjohtamisen ja työyhteisön alkoholikulttuurin kehittämisen kautta. Seminaarin järjestivät sosiaali- ja terveysministeriön ohjelmat Vetoa työelämään ja Alkoholiohjelma 2004-2007. Paikalla oli yli 120 osallistujaa yrityksistä, työterveydenhuollosta, kunnista ja järjestöistä.
Tutkimushavaintoja alkoholinkäytön ja työelämän suhteista esittelivät tutkimusjohtaja Sverre Nesvåg Norjasta ja projektipäällikkö Antti Haapalahti Suomesta. Kokemuksia alkoholiongelmiin puuttumisesta esiteltiin työterveyshuollon ja työsuojelun näkökulmista. Puhujina olivat työterveyshuollon erikoislääkäri Jarkko Santalahti Työterveys-Pulssista ja työsuojelupäällikkö Reijo Härönoja Ruukki Productionsista. Työelämän muutosten, työstressin ja elämäntapaongelmien yhteyksiä pohtivat sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Kyösti Waris ja filosofi Maija-Riitta Ollila.
Lisätietoja:
Alkoholiohjelman projektikoordinaattori Marjatta Montonen puh. 050-5011 260
Veto-ohjelman projektipäällikkö Ismo Suksi puh. 0400-409 717