"Hyviä käytäntöjä työelämään" -seminaari Torniossa
Alati kiristyvät työn tehokkuus- ja laatuvaatimukset eivät ole este yrityksen henkilöstön työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämiselle. Näiden asioiden lisääminen on taloudellisesti kannattavaa ja monia parannuksia pystytään tekemään ilman kustannuksia. Kyse voi olla niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin keskustelun lisäämisestä työpaikalla. Aina asioiden käsittely ei onnistu ja jatkuva käymistila nakertaa työkavereiden välisiä suhteita. Monesti työilmapiiri muuttuu kireäksi. Ongelmatilanteiden purkamiseksi on kehitetty monenlaisia menetelmiä ja ratkaisuja, työelämän hyviä käytäntöjä. Olemassa olevaa tietoa tulisikin käyttää aiempaa enemmän työyhteisöjen kehittämiseen, sillä hyvä työyhteisö auttaa jaksamaan työssä suurtenkin haasteiden edessä.
Torniossa tiistaina 26.9.2006 järjestetyssä ”Hyviä käytäntöjä työelämään”
-seminaarissa esiteltiin mm. julkishallinnon toimintamallien kehittämistä, esimerkkitapauksena Kelan jokilaaksojen vakuutuspiiri, ja kerrottiin Outokumpu Tornio Works tehtaiden nolla tapaturmaa ajattelusta. Tilaisuuden avannut valtiosihteeri Leila Kostiainen sosiaali- ja terveysministeriöstä vaati laajennetun muutosturvan ottamista mukaan seuraavaan tulopoliittiseen sopimukseen.
Seminaarijärjestelyistä vastasi sosiaali- ja terveysministeriön työelämän kehittämisohjelma Veto.
Virastotyön muutos mahdollista
Ennen niin vakailla pidetyillä valtionhallinnon työpaikoilla on viime vuosina puhaltanut muutoksen tuuli. Tuulen ovat saaneet aikaan laman käynnistämät säästötoimenpiteet ja toimintojen tehostamispyrkimykset. Hallinnon tasoja on vähennetty, toimintoja ja toimipaikkoja on yhdistetty ja keskitetty ja päällekkäisyyksiä on purettu. Monessa organisaatiossa on jouduttu luomaan kokonaan uusi toimintakonsepti viranomaistehtävien toteuttamiseksi. Toimintakonseptin muuttaminen on usein aikaa vievä, raskas ja häiriöinen prosessi, niin organisaatiolle kuin sen työntekijöille Jos työntekijät joutuvat pitkään ponnistelemaan vikasieto- ja muutostilassa, nakertaa se heidän jaksamistaan ja työstä syntyviä mielekkyyden kokemuksia. Ohjattuna toimintakonsepteja voidaan uudistaa nopeammin ja hallitummin, selvitti kehittämiskonsultti Kimmo Keskitalo Merikoski Consultingista.
Keskitalo käytti esimerkkinä Kelan Jokilaaksojen vakuutuspiirin kehittämishanketta. Hankkeessa Kelan etuustuotannolle luotiin uusi toimintakonsepti, joka nopeutti etuuskäsittelyä. Kelan etuuksia hakeneet asiakkaat saivat etuuspäätöksen aiempaa nopeammin. Keskitalon mukaan ihmiset osallistuvat muutokseen, jos he näkevät siinä jotain hyötyä heidän itsensä, asiakkaiden tai työn sujuvuuden ja tehokkuuden kannalta. Harvemmin ihmiset vastustavat muutosta pelkästä vastustamisen ilosta.
Tavoitteena nolla tapaturmaa
Outokumpu Tornio Worksissä kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Yhtiö on laatinut vuoteen 2009 ulottuvan pitkän tähtäimen toimenpideohjelman tapaturmien ehkäisemiseksi. Ohjelmalla tavoitteena on laskea tapaturmataajuustaso alle neljän miljoonaa työtuntia kohden. Työsuojelupäällikkö Ari-Pekka Taipaleen mukaan tavoitteeseen pyritään mm. nolla tapaturmaa ajattelulla, josta kerrotaan kaikille, oli kyseessä sitten terästehtaan oma työntekijä tai alihankkija. Taipaleen mukaan yksikään tapaturma ei ole hyväksyttävissä ja kaikista vaaratilanteista pitää oppia. Turvalliset työtavat ovat olennainen osa ammattitaitoa ja perusedellytys työnteolle.
Avointa puhetta työelämään
Työpaikoille tulisi iskostaa uudenlainen avoin vuoropuhelun ja osallistumisen kulttuuri. Keskusteluyhteyttä ja vastuunottoa tarvitaan työelämän ja työpaikkojen kaikilla tasoilla. Vuoropuhelu on tarpeen niin esimiesten kuin työntekijöiden välillä, kuten myös eri ammattikuntien kesken. Näin pystytään luomaan uudenlainen työkulttuuri, esitteli koulutussuunnittelija Sari Piispala Työterveyslaitokselta. Hänen mukaansa työhyvinvoinnin kehittäminen ei ole irrallista toimintaa, joka voidaan ulkoistaa. Tasapuolinen mahdollisuus vaihtaa näkemyksiä sekä mahdollisuus osallistua omaa työtä ja hyvinvointia koskevien asioiden suunnitteluun antaa ihmiselle hallinnan tunnetta työelämän vaatimusten keskellä. Jokainen voi myös pohtia, miten omalla toiminnallaan voi vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin.
Haasteena nuoret työntekijät
Nuorista työntekijöistä tulisi pitää aiempaa parempaa huolta. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli nuorten työikäisten työssä jaksamisen ja terveellisten elintapojen edistämisessä, totesi erikoistutkija Jaana Laitinen Työterveyslaitokselta. Nuoret työntekijät ovat työterveyshuollolle kuitenkin haastava asiakasryhmä, koska heillä ei ole vielä sairauksia eikä näin ollen motivaatiota terveyskäyttäytymisen muuttamiseen. Työterveyslaitos onkin kehittänyt ryhmäohjausmallin nuorten työkyvyn ja terveyden edistämiseen. Tämä ns. RaPatti-ryhmämalli auttaa nuorta lisäämään hyvinvointiaan sekä löytämään sellaisia asioita ja ratkaisuja, jotka auttavat stressin hallinnassa ja terveellisten elintapojen ylläpidossa myös tulevaisuudessa.
Lisätietoja: Projektipäällikkö Ismo Suksi, STM Veto-ohjelma, puh. 0400 409 717,
sähköposti: [email protected], www.klinikka.fi ja www.vetoatyoelamaan.fi
Kehittämiskonsultti Kimmo Keskitalo, Merikoski Consulting, puh. 040 756 63131, sähköposti: [email protected]
Työsuojelupäällikkö Ari-Pekka Taipale, Outokumpu Tornio Works, puh, 016 452 246, sähköposti: [email protected]
Koulutussuunnittelija Sari Piispala, Työterveyslaitos, puh. 046 851 2346, sähköposti: [email protected]
Erikoistutkija Jaana Laitinen, Työterveyslaitos, puh. 030 474 6006, sähköposti: [email protected]www.ttl.fi/rapatti