"Hyviä käytäntöjä työelämään" -seminaari Porissa
Suomessa yli 80 000 henkilöä joutuu väkivallan tai sen uhan kohteeksi työpaikallaan. Väkivallan uhkaa kokevat erityisesti terveydenhuoltoalalla työskentelevät. Alaa vaivaavat myös työn aiheuttama henkinen kuormitus, epäasiallinen kohtelu sekä käsin tehtävät nostot ja siirrot. Nämä tekijät vaikuttavat työntekijöiden työhyvinvointiin, jaksamiseen ja työkykyyn. Työpaikoilla esiintyviin ongelmiin on olemassa erilaisia ratkaisuja, työelämän hyviä käytäntöjä. Olemassa olevaa tietoa tulisikin käyttää aiempaa enemmän työhyvinvoinnin kehittämiseen. Porissa maanantaina 29.5.2006 järjestetyssä ”Hyviä käytäntöjä työelämään” –seminaarissa esiteltiin hoiva-alan työpaikkojen keinoja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tilaisuuden avannut valtiosihteeri Leila Kostiainen sosiaali- ja terveysministeriöstä muistutti, että kaikilla työntekijöillä on oikeus toimivaan, turvalliseen ja kannustavaan työympäristöön. Seminaarijärjestelyistä vastasi sosiaali- ja terveysministeriön työelämän kehittämisohjelma Veto.
Työntekijä ei jää yksin
Terveydenhuoltoalan työpaikat on nostettu yhdeksi painoalueeksi sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisessa työolojen parantamiseen tähtäävässä toiminnassa. Valtakunnallisella terveydenhoitoalan valvontahankkeella pyritään parantamaan hoitohenkilökunnan työoloja työsuojelun keinoin. Tässä projektissa on mukana myös Satakunnan sairaanhoitopiiri.
Työsuojeluvaltuutettu Ulla Riikonen Satakunnan keskussairaalasta selvitti esityksessään työsuojelun valvontahankkeen hallintamalleja ja niiden käyttöön ottoa. Ensin sairaanhoitopiirissä selvitettiin lähtötilanne, jonka jälkeen tehtiin hallintamallit. Mallit tehtiin asiakasväkivallan kohtaamisesta, häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta, käsin tehtävistä nostoista ja siirroista sekä työn aiheuttamasta haitallisesta henkisestä kuormittumisesta. Malleissa määritellään yleiset toimintalinjat, joilla ennaltaehkäistään riskitilanteita ja luodaan turvallinen hoito- ja työympäristö. Riikonen muistutti, että suurin uhka työntekijälle on välinpitämättömyys ja tähän on puututtu. Hallintamalleissa painotetaan vastuuta ja sitä, että tapahtumat selvitetään, eikä ketään jätetä yksin.
Turun ja Porin työsuojelupiiri on julkaissut omat tiedotteensa terveydenhoitoalan valvontahankkeesta. Tiedotteessa kerrotaan tarkemmin hankkeen etenemisestä Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Tiedote on luettavissa osoitteesta www.tyosuojelu.fi/tutsp
Ota puheeksi - vaikeistakin asioista pitää voida puhua
Halu ja kyky ymmärtää työpaikan sisäistä maailmaa ja keskustelukulttuuria vaihtelee työpaikoilla tuntuvasti. Joillakin työpaikoilla vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen on arkea, toisilla taas asia johon ei sovi kajota, kertoi työpsykologi, ylitarkastaja Olavi Parvikko sosiaali- ja terveysministeriöstä. Monilla työpaikoilla eriarvoisuutta tai syrjintää ylläpitävät suosikkijärjestelmät tai ystäväpiirit, jotka saattavat hajottaa yhteisöllisyyden. Luottamus vahvistaa yhteisöllisyyttä ja avoimuutta. Luottamus rakentuu arjen tapahtumista ja esimiehillä on ratkaiseva merkitys. On osattava luottaa jotta voi itsekin kasvaa luotettavaksi, kiteytti Parvikko.
Puhtia hoitohenkilökunnan jaksamiseen
Erikoistutkija Riikka Kivimäki Tampereen yliopistosta esitteli Työhyvinvointia sairaalatyöhön -tutkimushanketta, jossa oli mukana myös kaksi osastoa Satakunnan keskussairaalasta. Hanke on etsinyt hoitoalan hyviä käytäntöjä työpaikkakohtaisella kehittämistyöllä. Keväästä 2004 kevääseen 2006 toteutettiin yhdeksällä paikkakunnalla vuorovaikutteisia kehittämispäiviä, joissa etsittiin konkreettisia uusia hyviä käytäntöjä työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Kaikkiaan näitä kehittämispäiviä järjestettiin 33 ja niin osallistui yhteensä 1050 hoitoalan henkilöä. Vuorovaikutteisuutta on pyritty juurruttamaan myös arkipäivän käytännöksi, sillä hoitohenkilökuntaa johdetaan vielä monessa työpaikassa hierarkkisen sairaalaperinteen mukaisesti. Hankkeella on vahvistettu myös työpaikkojen keskusteluyhteyksiä ja yhteistyötä työterveyshuollon, työsuojelun ja esimiesten kesken.
Saadun palautteen mukaan kehittämishanke on onnistunut tehtävässään. Erikoistutkija Riikka Kivimäen mukaan hoitohenkilökunta on arvioinut paranemista tapahtuneen eniten tiedonkulussa, yleisessä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä toiminnan ja työn yleisessä sujumisessa. Myös työpaikan ilmapiiri on parantunut.
Vapaa-ajan vetovoima vaikuttaa
Työterveyslaitoksen KESTO-ohjelman tutkimuksessa kysyttiin, mitä pitäisi tehdä, että ihmiset jatkaisivat työssä nykyistä pidempään. Tutkija Ritva Horppu selvitti seminaarissa millaiset asiat vaikuttavat päätökseen jäädä eläkkeelle ja mikä olisi työn mielekkyyden parantamisen rooli työssä jatkamisessa. Toisille työssä jatkaminen on oma valinta, toisille ei. Työkykyä ja itse työtä parantamalla voidaan lisätä mielekkyyden kokemusta työssä. Vapaa-ajan vetovoima on myös tunnustettava: osa haluaa eläkkeelle vaikka työ olisikin kohtuullista.
Tavoitteena pidemmät työurat
Veto-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima työelämän kehittämisohjelma. Ohjelma tavoittelee monin eri keinoin työhyvinvoinnin parantamista suomalaisilla työpaikoilla. Taustalla on pääministeri Vanhasen hallitusohjelman kirjaus työssä jaksamisesta ja jatkamisesta. Keskeisenä tavoitteena on työurien pidentäminen työelämää kehittämällä.
Lisätietoja: Projektipäällikkö Ismo Suksi, STM Veto-ohjelma, puh. 0400-409 717,
sähköposti: [email protected], www.klinikka.fi ja www.vetoatyoelamaan.fi