"Hyviä käytäntöjä työelämään" -seminaari Jyväskylässä
Työllä on tärkeä merkitys ihmisen elämässä. Se tuo sisältöä elämään ja vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin ja terveyteen. Työ on osa elämää. Monilla aloilla kiire, henkilöstön saatavuus ja tehokkuusvaatimukset ovat lisänneet henkilöstöön kohdistuvia paineita ja vaikuttavat myös työyhteisön sisäisiin suhteisiin. Jatkuva käymistila nakertaa työkavereiden välisiä suhteita ja monesti työilmapiiri muuttuu kireäksi. Ongelmatilanteiden purkamiseksi on kehitetty monenlaisia menetelmiä ja ratkaisuja, työelämän hyviä käytäntöjä. Olemassa olevaa tietoa tulisikin käyttää aiempaa enemmän työyhteisöjen kehittämiseen, sillä hyvä työyhteisö auttaa jaksamaan työssä suurtenkin haasteiden edessä.
Jyväskylässä keskiviikkona 20.9.2006 järjestetyssä ”Hyviä käytäntöjä työelämään”
–seminaarissa esiteltiin mm. hoiva-alan työpaikkojen keinoja työhyvinvoinnin edistämiseksi ja kerrottiin nolla tapaturmaa –ajattelusta. Tilaisuuden avannut valtiosihteeri Leila Kostiainen sosiaali- ja terveysministeriöstä muistutti, että työntekijä voi aiempaa paremmin muokata työuraansa oman elämäntilanteensa mukaan. Työelämän joustot on tehty käytettäväksi.
Seminaarijärjestelyistä vastasi sosiaali- ja terveysministeriön työelämän kehittämisohjelma Veto.
Kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa
Kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa, jos ei heti niin ajan kanssa, totesi nolla tapaturmaa -ajattelua esitellyt professori Jorma Saari Työterveyslaitokselta. Nolla tapaturmaa -mallissa yksikään tapaturma ei ole hyväksyttävä ja kaikista vaaratilanteista pitää oppia. Ajattelumalli on käytössä monissa kansainvälisissä yrityksissä.
Oppia ja kokemuksia jaetaan mm. Nolla tapaturmaa –foorumilla, joka on suomalaisten työpaikkojen muodostama verkosto. Siihen kuuluu 131 työpaikkaa ja jäsentyöpaikkojen kautta foorumi koskettaa jo noin 100 000 työntekijää ympäri Suomea. Verkostossa työpaikat kertovat omista työturvallisuustoimenpiteistään ja vastaavasti he saavat muilta ideoita ja esimerkkejä toisenlaisista toimivista ratkaisuista. Saari muistutti, että turvallisuus on yllätysten hallintaa, mutta puuttuminen on huolenpitoa muista. Tekevälle sattuu –asenteesta on päästävä eroon. Jyväskylän seudulta mukana toiminnassa ovat mm. Valtra Oy Ab, Relicomp-Yhtiöt ja Sonaatti Oy.
Puhtia hoitohenkilökunnan jaksamiseen
Erikoistutkija Riikka Kivimäki Tampereen yliopistosta esitteli Työhyvinvointia sairaalatyöhön –tutkimushanketta, jossa oli mukana myös kaksi osastoa Keski-Suomen keskussairaalasta. Hanke on etsinyt hoitoalan hyviä käytäntöjä työpaikkakohtaisella kehittämistyöllä. Keväästä 2004 kevääseen 2006 toteutettiin yhdeksällä paikkakunnalla vuorovaikutteisia kehittämispäiviä, joissa etsittiin konkreettisia uusia hyviä käytäntöjä työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Kaikkiaan näitä kehittämispäiviä järjestettiin 33 ja niin osallistui yhteensä 1050 hoitoalan henkilöä. Vuorovaikutteisuutta on pyritty juurruttamaan myös arkipäivän käytännöksi, sillä hoitohenkilökuntaa johdetaan vielä monessa työpaikassa hierarkkisen sairaalaperinteen mukaisesti. Hankkeella on vahvistettu myös työpaikkojen keskusteluyhteyksiä ja yhteistyötä työterveyshuollon, työsuojelun ja esimiesten kesken.
Saadun palautteen mukaan kehittämishanke on onnistunut tehtävässään. Erikoistutkija Riikka Kivimäen mukaan hoitohenkilökunta on arvioinut paranemista tapahtuneen eniten tiedonkulussa, yleisessä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä toiminnan ja työn yleisessä sujumisessa. Myös työpaikan ilmapiiri on parantunut.
Vuorovaikutustaidoilla kysyntää
Työpaikoille tulisi iskostaa uudenlainen avoin keskustelu- ja vuoropuhelukulttuuri. Vuoropuhelu on tarpeen niin esimiesten kuin työntekijöiden välillä, kuten myös eri ammattikuntien kesken. Lääkärin ja sairaanhoitajan on kuunneltava toisiaan, jotta hoitotyö onnistuisi. Samoin myös kokin ja tarjoilijan on puhuttava toisilleen, jotta asiakas saa sitä mitä on tilannut. Työpaikat luovat ilmapiirinsä itse muistutti ylilääkäri Tapio Lahti alustuksessaan.
Terveysliikuntaa kaikille työntekijöille tarpeen mukaan
Työterveyslaitoksen ja UKK-instituutin yhteisessä hankkeessa selkeytettiin työpaikan terveyttä edistävän liikuntatoimen asemaa työterveyshuollossa. Hankkeen ajatuksena oli se, miten liikuntatarpeen arviointi ja ”täsmäliikunnan” käyttö voidaan liittää työterveyshuollon rutiinitoimintoihin. Hanketta esitelleen erikoistutkija Olavi Parosen mukaan tulevaisuudessa pyritään mm. parantamaan työterveyshuollon liikuntaneuvonnan taitoja siten, että hyödynnetään aiempaa paremmin tietoja asiakkaiden työn ominaispiirteistä, kuntotesteistä ja tarjolla olevista liikuntapalveluista.
Lisätietoja: Projektipäällikkö Ismo Suksi, STM Veto-ohjelma, puh. 0400-409 717,
sähköposti: [email protected], www.klinikka.fi ja www.vetoatyoelamaan.fi
Professori Jorma Saari, Työterveyslaitos Nolla tapaturmaa –foorumi, puh.040-518 5775, sähköposti: [email protected]
Apulaisylilääkäri Tapio Lahti, Työterveyslaitos KESTO-ohjelma, puh. 050-569 8124, sähköposti: [email protected], www.ttl.fi/kesto
Erikoistutkija Olavi Paronen, UKK-instituutti, Tampere, puh. 050-492 5120, sähköposti: [email protected]
Erikoistutkija Riikka Kivimäki, Tampereen yliopisto, sähköposti: [email protected]